Sovittelu - Haaste ja mahdollisuus : sovittelutietokannan käytettävyys

Abstract

Tutkimukseni tarkastelee rikos- ja riita-asioiden sovittelua menettelynä, sekä käyttäjien kokemuksia sovittelutietokannan käytöstä. Sosiaalityöllä ja sovittelutoiminnalla on yhteiset juuret. Sovittelutoimintaa ohjaa laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. Kansallinen järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2016 alusta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle aluehallintovirastoilta. Restoratiivinen eli korjaavan oikeus edustaa oikeuden ulkopuolista tapaa hoitaa rikos- ja riita-asioita. Suomalainen näkökulma painottaa korjaavan oikeuden päämääriä yleisellä tasolla rikosten käsittelyprosessien yksinkertaistamisen ja tehostamisen kautta. Pyrkimys on lisätä osapuolten vaikuttamisen mahdollisuuksia oman asiansa käsittelyssä, ja kannustaa rikoksentekijää yhteiskuntaan sopeutumisessa. Sovittelutoimistolla tapahtuva työ keskittyy sovittelutietokannan parissa tehtävään asiakastyöhön. Informaatioteknologian kehittymine on vaikuttanut yhteiskunnassamme tapahtuviin muutoksiin. Informaation tallennuksen ja saatavuuden lisääntyminen, informaation prosessoituminen ihmismielen ulkopuolelle, sekä kommunikaation nopeutuminen ja paraneminen luovat vaatimuksia teknologian käytölle.

Tutkin sovittelutietokannan käytettävyyttä käyttäjien näkökulmasta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä on puolistrukturoitu kyselylomake, jossa vastaajina toimivat sovittelutietokannan käyttäjät sovittelutoimistoilla. Käyttäjien kokemukset toivat esille puutteita tietokannassa. Tietokanta määriteltiin osittain jäykäksi, sisällöltään puutteelliseksi, ja ulkoasultaan muutoksia vaativaksi. Tietojen siirtyminen automaattisesti osiosta toiseen on puutteellista, ja sen koettiin hidastavan työntekoa. Käsityönä tehtävät merkinnät lisäävät tietoturvallisuus uhkaa, ja virhemarginaalia. Kaikki tämä yhdessä ovat myös uhka asiakkaiden oikeudenmukaisen ja eettisesti kestävän kohtelun toteutumiselle.

Sovittelu perustuu oikeaan tietoon, joten kaiken kirjaamisen tietokannassa tulee perustua varmaan ja oikeaan tietoon. Vapaaehtoisuuden, oikeiden tietojen ja sovitteluprosessin kokonaisuuden toteutuminen vaaditulla tavalla liittyy sovittelutietokannan toimivuuteen. Tietokanta vaatii muutoksia, ja muutosten avulla sen käytettävyys, käyttäjäkeskeisyys sekä eheys lisääntyvät. Tutkimustulokset luovutan THL:lle, joka suunnittelee uuden sovittelutietokannan ja sen käyttöönottamisen tulevaisuudessa. Tässä tuottamani tutkimustieto on merkittävässä roolissa.