”Nuoriso yhdistää maaseudun!” – Petsamon siirtolaisnuorten Raivaajalehti jälleenrakennuseetoksen representoijana
Tuovinen, Johanna (2016)
Tuovinen, Johanna
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201606201237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201606201237
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin Petsamon siirtolaisnuorten jälleenrakennuseetosta
Tervolan Varejoella 1950-luvulla. Tarkastelin aihetta nuorten käsinkirjoittamien Raivaaja- lehtien avulla. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millainen kuva Raivaajaaineiston avulla välittyy nuorten kokemasta jälleenrakennusajasta. Pohdin lisäksi, millaisia kollektiivisia merkityksiä lehdellä on mahdollisesti ollut nuorille. Tutkimuksen ajallinen painopiste sijoittuu aineistoni mukaan 1950-luvulle, jolloin Suomessa elettiin jälleenrakennusaikaa. Kuvataidekasvatuksen lisäksi tutkielmani on osa nuorisotutkimusta ja visuaalisen kulttuurin tutkimusta, jossa yhdistin myös taide- ja kulttuurihistorioiden näkökulmia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda vähemmälle tutkimukselle jääneitä Lapin alueen
evakko- ja jälleenrakennuskokemuksia yleisen historiakeskustelun yhteyteen
sekä tarjota arvokasta uutta tietoa ennen tutkimattomasta aineistosta. Teoreettiset
lähtökohdat asettuivat sosiaalisen konstruktionismin alueelle, sillä näen Petsamon
siirtolaisten kokemusten, tietojen ja taitojen rakentuneen vuorovaikutuksessa yhteisön jäsenten kesken. Lähestyin päälähdeaineistoani sekä tutkimuskohdettani hermeneuttisen tulkintatradition lähtökohdista. Aineiston analyysin apuna käytin kontekstualisoivaa kuva- ja tekstianalyysiä, jonka sovelsin yhdistelemällä sisällönanalyysin ja Erwin Panofskyn ikonologisen tulkintatradition menetelmiä.
Nuorten jälleenrakennuseetos näyttäytyy monipuolisena. Se nousi esille useiden teemojen kuten työnteon, mies- ja naisroolien, vuodenaikojen ja luonnon kuvausten
avulla. Varejoen nuoriso näyttäytyy aineiston perusteella yhteisölliseltä. Raivaaja
rakentaa kuvaa hyvän kansalaisen ominaisuuksista. Huoli maaseudun tulevaisuudesta
ja maatalouselinkeinon puolesta toimi Varejoen osaston perustamisen syinä. Lehden
tuottamisella oli useita eri merkityksiä. Sen tarkoituksena oli jakaa yhteisiä aatteita ja
menneisyyden muistoja, välittää tietoa, rekrytoida uusia jäseniä, kasvattaa yhteishenkeä ja harjoittaa kollektiivisia kirjoitustaitoja. Lehdet toimivat itsekasvatuksen ja sivistämisen tukena osana suomalaista kansalaisvalistusta. Kirjoitusten ja kuvien avulla saatettiin myös käsitellä vaikeita asioita, jolloin ne ovat kenties toimineet henkisen jälleenrakentamisen apuna. In my master's thesis I research Ethos of reconstruction of Petsamo-born youths in Varejoki in the 1950s. I studied the subject by handwritten Raivaaja magazine made by the youths. The research problem was to solve out what kind of image is transmit-ted of the youths ethos of reconstruction by the Raivaaja magazines. I discuss also what kind of collective meanings the magazine has had for the youths. The temporal focus is placed for Finland’s reconstruction time in the 1950s. My thesis is a part of art education, youth research and research of visual culture, where I also combine the perspectives of art and culture histories.
The aim was to bring in a connection between migrants and reconstruction experi-ences of Lapland topic that has been left out from discussion in Finnish general his-tory as well as provide valuable new information about the material that has not been researched. Theoretical my thesis settled in the area of social constructionism, as I see migrants experience, knowledge and skills were built as collectively between the Petsamo migrant community. My approach to the material is based on the visual tra-dition of hermeneutics. The research method is contextual analysis of images and texts.
Ethos of reconstruction by the youth appears to be varied. It comes up a number of themes such as work, nature, description of emotions and community. Raivaaja builds the image of the characteristics of a good citizen. The reasons why the Rural Youth League of Varejoki was established was the concern about the future of the rural and agricultural economy. Production of the magazine had several different meanings: Its purpose was to share common ideas and memories of the past, to con-vey information, recruit new members, increase community and engage in collective writing skills. By acting as self-education the magazines plays the role a part of the Finnish civic education. Difficult issues were also be easier to deal with by the writ-ings and pictures in which case they also work-up the aid of mental reconstruction.
Tervolan Varejoella 1950-luvulla. Tarkastelin aihetta nuorten käsinkirjoittamien Raivaaja- lehtien avulla. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millainen kuva Raivaajaaineiston avulla välittyy nuorten kokemasta jälleenrakennusajasta. Pohdin lisäksi, millaisia kollektiivisia merkityksiä lehdellä on mahdollisesti ollut nuorille. Tutkimuksen ajallinen painopiste sijoittuu aineistoni mukaan 1950-luvulle, jolloin Suomessa elettiin jälleenrakennusaikaa. Kuvataidekasvatuksen lisäksi tutkielmani on osa nuorisotutkimusta ja visuaalisen kulttuurin tutkimusta, jossa yhdistin myös taide- ja kulttuurihistorioiden näkökulmia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda vähemmälle tutkimukselle jääneitä Lapin alueen
evakko- ja jälleenrakennuskokemuksia yleisen historiakeskustelun yhteyteen
sekä tarjota arvokasta uutta tietoa ennen tutkimattomasta aineistosta. Teoreettiset
lähtökohdat asettuivat sosiaalisen konstruktionismin alueelle, sillä näen Petsamon
siirtolaisten kokemusten, tietojen ja taitojen rakentuneen vuorovaikutuksessa yhteisön jäsenten kesken. Lähestyin päälähdeaineistoani sekä tutkimuskohdettani hermeneuttisen tulkintatradition lähtökohdista. Aineiston analyysin apuna käytin kontekstualisoivaa kuva- ja tekstianalyysiä, jonka sovelsin yhdistelemällä sisällönanalyysin ja Erwin Panofskyn ikonologisen tulkintatradition menetelmiä.
Nuorten jälleenrakennuseetos näyttäytyy monipuolisena. Se nousi esille useiden teemojen kuten työnteon, mies- ja naisroolien, vuodenaikojen ja luonnon kuvausten
avulla. Varejoen nuoriso näyttäytyy aineiston perusteella yhteisölliseltä. Raivaaja
rakentaa kuvaa hyvän kansalaisen ominaisuuksista. Huoli maaseudun tulevaisuudesta
ja maatalouselinkeinon puolesta toimi Varejoen osaston perustamisen syinä. Lehden
tuottamisella oli useita eri merkityksiä. Sen tarkoituksena oli jakaa yhteisiä aatteita ja
menneisyyden muistoja, välittää tietoa, rekrytoida uusia jäseniä, kasvattaa yhteishenkeä ja harjoittaa kollektiivisia kirjoitustaitoja. Lehdet toimivat itsekasvatuksen ja sivistämisen tukena osana suomalaista kansalaisvalistusta. Kirjoitusten ja kuvien avulla saatettiin myös käsitellä vaikeita asioita, jolloin ne ovat kenties toimineet henkisen jälleenrakentamisen apuna.
The aim was to bring in a connection between migrants and reconstruction experi-ences of Lapland topic that has been left out from discussion in Finnish general his-tory as well as provide valuable new information about the material that has not been researched. Theoretical my thesis settled in the area of social constructionism, as I see migrants experience, knowledge and skills were built as collectively between the Petsamo migrant community. My approach to the material is based on the visual tra-dition of hermeneutics. The research method is contextual analysis of images and texts.
Ethos of reconstruction by the youth appears to be varied. It comes up a number of themes such as work, nature, description of emotions and community. Raivaaja builds the image of the characteristics of a good citizen. The reasons why the Rural Youth League of Varejoki was established was the concern about the future of the rural and agricultural economy. Production of the magazine had several different meanings: Its purpose was to share common ideas and memories of the past, to con-vey information, recruit new members, increase community and engage in collective writing skills. By acting as self-education the magazines plays the role a part of the Finnish civic education. Difficult issues were also be easier to deal with by the writ-ings and pictures in which case they also work-up the aid of mental reconstruction.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]