Realistinen arviointitutkimus lähestymistapana lastensuojelun sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin realistisen arviointitutkimuksen soveltuvuutta lastensuojelun sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin. Realistinen arviointitutkimus on Ray Pawsonin ja Nick Tilleyn kehittämä ja kriittisestä realismista vaikutteita saanut arviointimenetelmä, jonka avulla pyritään selvittämään, mikä toimii, kenelle ja missä olosuhteissa. Realistista arviointimenetelmää voidaan käyttää erilaisten toimintojen arvioimiseen ja sen selvittämiseen, mistä toteutetusta palvelusta on hyötyä, kenelle ja missä olosuhteissa. Kiinnostukseni tässä tutkimuksessa kohdistui lastensuojelun sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin ja realistinen arviointitutkimus on yksi menetelmä, jolla vaikuttavuudesta on mahdollista pyrkiä tuottamaan havaintoja ja tutkittua tietoa.

Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen menetelmällä ja aineisto analysoitiin laadullisella aineiston analyysillä. Tutkimuksen aineisto koostui ulkomaisista ja kotimaisista akateemisista tutkimuksista, joissa käsiteltiin realistisella arviointimenetelmällä toteutettuja lastensuojelun sosiaalityön arviointeja. Aineiston analyysin tuloksena muodostettiin kolme päätutkimustulosta: realistinen arviointitutkimus lähestymistapana lastensuojelun vaikuttavuuden arvioinnissa, vaikuttavuustiedon käytettävyys ja vaikuttavuus lastensuojelun sosiaalityöss

Realistisen arviointimenetelmän nähtiin soveltuvan hyvin lastensuojelun sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin, vaikkakin menetelmä vaatii tutkijalta osaamista ja aikaa tutkimuksen toteuttamiseen ja tulosten analysointiin. Menetelmällä näkyväksi tehtyä vaikuttavuustietoa voidaan käyttää toiminnan eri tasoilla: hallinnollisia päätöksiä resurssien jaosta tehtäessä, käytännön toiminnan tasolla työskentelyn muuttamiseksi vaikuttavammaksi ja asiakkaan tasolla hänen saadessaan entistä vaikuttavampaa työskentelyä osakseen. Vaikuttavuus lastensuojelussa muodostuu tutkimustulosten mukaan vuorovaikutuksellisuudesta, oikea-aikaisuudesta ja työntekijän omasta asennoitumisesta asiakaskohtaamisissa.