Viihdejulkkiksen yksityiselämän suoja

Abstract

Tutkielma on lainopillinen ja käsittelee viihdejulkkisten yksityiselämän suojan ja sananvapauden välistä punnintaa. Tutkielmassa keskitytään nimenomaan viihteellisen julkisuuden henkilöihin eikä yhteiskunnallisen vallan käyttäjiin. Kahden perusoikeuden, yksityiselämän suojan ja sananvapauden ollessa ristiriidassa ainakin toista joudutaan rajoittamaan toisen hyväksi.

1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen murros johti Suomessa sensaatiolehdistön nousuun ja julkkisten yksityiselämästä kirjoitteluun. Sensaatiolehtien ylilyöntejä vastaan säädettiin ns. Lex Hymy vuonna 1974, eli yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen kriminalisoitiin tietyin reunaehdoin. 2010-luvulla sosiaalinen media ja verkkojulkisuus muokkaavat uusiksi käsitystä julkisuudesta ja yksityisyydestä sekä haastavat vakiintunutta ajattelumallia, jossa perinteiset joukkoviestimet harjoittavat julkaisutoimintaa.

Tutkin tässä tutkielmassa, millainen on viihdejulkkisten yksityiselämän suoja suhteessa sananvapauteen ja miten viihdejulkkisten yksityiselämän suoja on muuttunut ja miten se on muuttumassa. Tähän liittyen tutkin erityisesti KKO:n ja EIT:n oikeuskäytäntöä saadakseni selville, miten kyseiset tuomioistuimet soveltavat yksityiselämän suojaa koskevia normeja viihdejulkkisten kohdalla, mitä kriteerejä ne käyttävät yksityiselämän suojan ja sananvapauden välisessä punninnassa ja miten ne tulkitsevat näitä kriteerejä. Punninnassa on muistettava niin julkkiksen, median kuin yleisönkin oikeudet. Kahden perusoikeuden välinen punninta on haastavaa ja korostaa tuomioistuinten vastuuta hyvien perustelujen laatimisessa. KKO:n sananvapausratkaisut ovat kehittyneet perustelujen ja perusoikeuksien punninnan kannalta parempaan suuntaan, mutta ratkaisujen perusteluissa on yhä kehitettävää EIT:n oikeuskäytäntöön viittaamisen, pro&contra-argumentaation ja ratkaisujen linjanmuutosten selventämisen osalta.