Viihdejulkkiksen yksityiselämän suoja
Nevalainen, Meira (2016)
Nevalainen, Meira
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201606281255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201606281255
Tiivistelmä
Tutkielma on lainopillinen ja käsittelee viihdejulkkisten yksityiselämän suojan ja
sananvapauden välistä punnintaa. Tutkielmassa keskitytään nimenomaan
viihteellisen julkisuuden henkilöihin eikä yhteiskunnallisen vallan käyttäjiin. Kahden
perusoikeuden, yksityiselämän suojan ja sananvapauden ollessa ristiriidassa ainakin
toista joudutaan rajoittamaan toisen hyväksi.
1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen murros johti Suomessa sensaatiolehdistön
nousuun ja julkkisten yksityiselämästä kirjoitteluun. Sensaatiolehtien ylilyöntejä
vastaan säädettiin ns. Lex Hymy vuonna 1974, eli yksityiselämää loukkaava tiedon
levittäminen kriminalisoitiin tietyin reunaehdoin. 2010-luvulla sosiaalinen media ja
verkkojulkisuus muokkaavat uusiksi käsitystä julkisuudesta ja yksityisyydestä sekä
haastavat vakiintunutta ajattelumallia, jossa perinteiset joukkoviestimet harjoittavat
julkaisutoimintaa.
Tutkin tässä tutkielmassa, millainen on viihdejulkkisten yksityiselämän suoja
suhteessa sananvapauteen ja miten viihdejulkkisten yksityiselämän suoja on
muuttunut ja miten se on muuttumassa. Tähän liittyen tutkin erityisesti KKO:n ja
EIT:n oikeuskäytäntöä saadakseni selville, miten kyseiset tuomioistuimet soveltavat
yksityiselämän suojaa koskevia normeja viihdejulkkisten kohdalla, mitä kriteerejä ne
käyttävät yksityiselämän suojan ja sananvapauden välisessä punninnassa ja miten
ne tulkitsevat näitä kriteerejä. Punninnassa on muistettava niin julkkiksen, median
kuin yleisönkin oikeudet. Kahden perusoikeuden välinen punninta on haastavaa ja
korostaa tuomioistuinten vastuuta hyvien perustelujen laatimisessa. KKO:n
sananvapausratkaisut ovat kehittyneet perustelujen ja perusoikeuksien punninnan
kannalta parempaan suuntaan, mutta ratkaisujen perusteluissa on yhä kehitettävää
EIT:n oikeuskäytäntöön viittaamisen, pro&contra-argumentaation ja ratkaisujen
linjanmuutosten selventämisen osalta.
sananvapauden välistä punnintaa. Tutkielmassa keskitytään nimenomaan
viihteellisen julkisuuden henkilöihin eikä yhteiskunnallisen vallan käyttäjiin. Kahden
perusoikeuden, yksityiselämän suojan ja sananvapauden ollessa ristiriidassa ainakin
toista joudutaan rajoittamaan toisen hyväksi.
1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen murros johti Suomessa sensaatiolehdistön
nousuun ja julkkisten yksityiselämästä kirjoitteluun. Sensaatiolehtien ylilyöntejä
vastaan säädettiin ns. Lex Hymy vuonna 1974, eli yksityiselämää loukkaava tiedon
levittäminen kriminalisoitiin tietyin reunaehdoin. 2010-luvulla sosiaalinen media ja
verkkojulkisuus muokkaavat uusiksi käsitystä julkisuudesta ja yksityisyydestä sekä
haastavat vakiintunutta ajattelumallia, jossa perinteiset joukkoviestimet harjoittavat
julkaisutoimintaa.
Tutkin tässä tutkielmassa, millainen on viihdejulkkisten yksityiselämän suoja
suhteessa sananvapauteen ja miten viihdejulkkisten yksityiselämän suoja on
muuttunut ja miten se on muuttumassa. Tähän liittyen tutkin erityisesti KKO:n ja
EIT:n oikeuskäytäntöä saadakseni selville, miten kyseiset tuomioistuimet soveltavat
yksityiselämän suojaa koskevia normeja viihdejulkkisten kohdalla, mitä kriteerejä ne
käyttävät yksityiselämän suojan ja sananvapauden välisessä punninnassa ja miten
ne tulkitsevat näitä kriteerejä. Punninnassa on muistettava niin julkkiksen, median
kuin yleisönkin oikeudet. Kahden perusoikeuden välinen punninta on haastavaa ja
korostaa tuomioistuinten vastuuta hyvien perustelujen laatimisessa. KKO:n
sananvapausratkaisut ovat kehittyneet perustelujen ja perusoikeuksien punninnan
kannalta parempaan suuntaan, mutta ratkaisujen perusteluissa on yhä kehitettävää
EIT:n oikeuskäytäntöön viittaamisen, pro&contra-argumentaation ja ratkaisujen
linjanmuutosten selventämisen osalta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]