Eri toimijatahojen antamat merkitykset työhyvinvoinnille : Case-tutkimus kuljetusyrityksen kontekstissa

Abstract

Tarkastelen Pro gradu -tutkimuksessani työntekijöiden, keskijohdon ja johdon työhyvinvointiin liittämiä merkityksiä liiketoiminnan kontekstissa. Työhyvinvointia on tutkittu laajasti, mutta pääosin aihetta on lähestytty kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tämä pro gradu -tutkielma on toteutettu kvantitatiivisena haastattelututkimuksena suuressa kuljetusalan yrityksessä. Kaiken kaikkiaan haastateltavia oli 19. Haastatteluaineiston analysoinnissa hyödynsin sisällönanalyysiä. Aineisto kerättiin joulukuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana.

Pro gradu -tutkimukseni päätulos liittyy työhyvinvoinnin merkitysten moninaisuuteen organisaation sisällä ja erityisesti siihen, kuinka työhyvinvoinnin merkitykset vaihtelevat organisaatiotasoittain. Työntekijöiden hyvinvointi muodostuu asioista, joita ei ole virallisesti listattu osaksi organisaation työhyvinvointimittareita. Ne eivät ole esimerkiksi osana yrityksen työhyvinvointikyselyä. Tästä on esimerkkinä työyhteisö. Johdon haastatteluissa puolestaan merkityksellistyy asiat, jotka sisältyvät yrityksen virallisiin määritelmiin työhyvinvoinnista. Näistä ovat esimerkkeinä liikunnalliset työhyvinvointipalvelut ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Tuloksista voidaan tehdä muutamia johtopäätöksiä. Johto nojaa vallalla oleviin eli dominoiviin käsityksiin työhyvinvoinnista, jotka leviävät muun muassa konsulttien tarjoamien työhyvinvointimallien kautta. Sen sijaan, että yritykset ottavat käyttöön yleisiä työhyvinvointimalleja, niin niiden kannattaisi ensin selvittää, mitkä ovat niitä asioita, joista työntekijöiden työhyvinvointi muodostuu heidän oman yrityksensä kontekstissa.