Välillistä syrjintää välillisillä kustannuksilla : miten vanhemmuuden kustannusten jakoa oikeutetaan sanomalehtiuutisoinnissa?

Abstract

Pro gradu -tutkielman aiheena on, miten sanomalehtiuutisoinnissa oikeutetaan vanhemmuuden kustannusten epätasaista jakautumista. Vanhemmuuden kustannukset ovat olleet julkisen kiistan kohteena jo pitkään, sillä niiden vuoksi nainen asettuu epätasa-arvoiseen asemaan työmarkkinoilla. Vanhemmuudesta johtuvat välilliset kustannukset jäävät vieläkin naisvaltaisten alojen maksettaviksi, mikä tekee nuoresta naisesta riskisijoituksen työnantajalle.

Aineistona on käytetty Helsingin Sanomissa vuosina 2000-2014 julkaistuja artikkeleita vanhemmuuden kustannuksista. Artikkelit on haettu Helsingin Sanomien arkistosta hakusanoilla vanhemmuuden sekä kustannukset. Tutkielman kriteerit täyttäviä artikkeleita oli yhteensä 49. Teoreettinen viitekehys rakentuu Pierre Bourdieun symbolista valtaa koskevista käsitteistä. Aineiston empiiriseen analysointiin on käytetty julkisen oikeuttamisen analyysiä (JOA). Se luo mahdollisuuden tarkastella vanhemmuuden kustannuksista käytyä julkista keskustelua erilaisten ”maailmojen” kautta, jotka ovat yhteisesti jaettuja moraalikäsityksiä. Artikkeleiden analysoinnissa on kiinnitetty huomioita siihen, miten vanhemmuuden kustannusten jakautumista argumentoidaan ja sen jälkeen niitä on peilattu eri maailmoihin. Oikeutusten lähitarkastelu luo käsityksen vanhemmuuden kustannuksista käytyjen neuvotteluiden moraalisesta tilasta.

Vanhemmuuden kustannusten jaosta käydyssä kiistassa valtaosa oikeutuksista oli tehty kansalaisuuden maailmasta käsin. Tämä on mielenkiintoinen löydös siinä mielessä, että yleensä suomalaisessa poliittisessa julkisessa keskustelussa käytetään runsaasti teollisuuden maailman oikeutuksia. Välillisistä kustannuksista on tehty vain vähän tutkimusta, sillä niiden euro määräinen laskeminen on hankalaa. Kustannuksien tasausta vaaditaan kuitenkin kokonaan jo sen vuoksi, että se lisäisi tasa-arvoa niin työ kuin perhe-elämässä.

The topic of this Master's thesis is how newspaper articles justify the uneven division of the costs of parenthood. The costs of parenthood have for long been the subject of a public dispute, since they place women in a disadvantaged position on the job market. The indirect costs driven from parenthood are still left for the pink-collar fields of work to pay, which make the female applicant a risky recruit for the employer.

The source material used in the thesis consists of newspaper articles about the costs of parenthood published in the Helsingin Sanomat in 2000-2014. The articles were searched using keywords "costs" and "parenthood" in the Helsingin Sanomat archive. Articles that fulfill the pre-set criteria are 49 altogether. The theoretical framework consists of the concept of symbolic power by Pierre Bourdieu. The public justification analysis has been applied when empirically analyzing the source material. This allows a chance to view the public debate about the costs of parenthood through various "worlds" - commonly shared ethical understandings. In analyzing the articles, attention has been paid as to how people argument the division of the costs of parenthood. After this, the arguments have been reflected upon different worlds. Closer inspection creates an apprehension of the ethical state of the negotiations concerning the costs of parenthood.

In the dispute concerning the costs of parenthood, a majority of justifications have stemmed from the world of civic. This is an interesting discovery since the traditional Finnish political discourse tends to utilize the justifications of the world of industrial. Little research has been done on the subject of indirect costs, for they are difficult to estimate in costs. However, the thorough compensate of costs is required, at the least for the sake of adding equality both inside the family and in the working life.