Välillistä syrjintää välillisillä kustannuksilla : miten vanhemmuuden kustannusten jakoa oikeutetaan sanomalehtiuutisoinnissa?
Hakala, Pia-Maria (2016)
Hakala, Pia-Maria
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201606281265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201606281265
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on, miten sanomalehtiuutisoinnissa oikeutetaan
vanhemmuuden kustannusten epätasaista jakautumista. Vanhemmuuden
kustannukset ovat olleet julkisen kiistan kohteena jo pitkään, sillä niiden vuoksi
nainen asettuu epätasa-arvoiseen asemaan työmarkkinoilla. Vanhemmuudesta
johtuvat välilliset kustannukset jäävät vieläkin naisvaltaisten alojen
maksettaviksi, mikä tekee nuoresta naisesta riskisijoituksen työnantajalle.
Aineistona on käytetty Helsingin Sanomissa vuosina 2000-2014 julkaistuja
artikkeleita vanhemmuuden kustannuksista. Artikkelit on haettu Helsingin
Sanomien arkistosta hakusanoilla vanhemmuuden sekä kustannukset.
Tutkielman kriteerit täyttäviä artikkeleita oli yhteensä 49. Teoreettinen
viitekehys rakentuu Pierre Bourdieun symbolista valtaa koskevista käsitteistä.
Aineiston empiiriseen analysointiin on käytetty julkisen oikeuttamisen analyysiä
(JOA). Se luo mahdollisuuden tarkastella vanhemmuuden kustannuksista käytyä
julkista keskustelua erilaisten ”maailmojen” kautta, jotka ovat yhteisesti jaettuja
moraalikäsityksiä. Artikkeleiden analysoinnissa on kiinnitetty huomioita siihen,
miten vanhemmuuden kustannusten jakautumista argumentoidaan ja sen
jälkeen niitä on peilattu eri maailmoihin. Oikeutusten lähitarkastelu luo
käsityksen vanhemmuuden kustannuksista käytyjen neuvotteluiden
moraalisesta tilasta.
Vanhemmuuden kustannusten jaosta käydyssä kiistassa valtaosa oikeutuksista
oli tehty kansalaisuuden maailmasta käsin. Tämä on mielenkiintoinen löydös
siinä mielessä, että yleensä suomalaisessa poliittisessa julkisessa keskustelussa
käytetään runsaasti teollisuuden maailman oikeutuksia. Välillisistä
kustannuksista on tehty vain vähän tutkimusta, sillä niiden euro määräinen
laskeminen on hankalaa. Kustannuksien tasausta vaaditaan kuitenkin kokonaan
jo sen vuoksi, että se lisäisi tasa-arvoa niin työ kuin perhe-elämässä.
vanhemmuuden kustannusten epätasaista jakautumista. Vanhemmuuden
kustannukset ovat olleet julkisen kiistan kohteena jo pitkään, sillä niiden vuoksi
nainen asettuu epätasa-arvoiseen asemaan työmarkkinoilla. Vanhemmuudesta
johtuvat välilliset kustannukset jäävät vieläkin naisvaltaisten alojen
maksettaviksi, mikä tekee nuoresta naisesta riskisijoituksen työnantajalle.
Aineistona on käytetty Helsingin Sanomissa vuosina 2000-2014 julkaistuja
artikkeleita vanhemmuuden kustannuksista. Artikkelit on haettu Helsingin
Sanomien arkistosta hakusanoilla vanhemmuuden sekä kustannukset.
Tutkielman kriteerit täyttäviä artikkeleita oli yhteensä 49. Teoreettinen
viitekehys rakentuu Pierre Bourdieun symbolista valtaa koskevista käsitteistä.
Aineiston empiiriseen analysointiin on käytetty julkisen oikeuttamisen analyysiä
(JOA). Se luo mahdollisuuden tarkastella vanhemmuuden kustannuksista käytyä
julkista keskustelua erilaisten ”maailmojen” kautta, jotka ovat yhteisesti jaettuja
moraalikäsityksiä. Artikkeleiden analysoinnissa on kiinnitetty huomioita siihen,
miten vanhemmuuden kustannusten jakautumista argumentoidaan ja sen
jälkeen niitä on peilattu eri maailmoihin. Oikeutusten lähitarkastelu luo
käsityksen vanhemmuuden kustannuksista käytyjen neuvotteluiden
moraalisesta tilasta.
Vanhemmuuden kustannusten jaosta käydyssä kiistassa valtaosa oikeutuksista
oli tehty kansalaisuuden maailmasta käsin. Tämä on mielenkiintoinen löydös
siinä mielessä, että yleensä suomalaisessa poliittisessa julkisessa keskustelussa
käytetään runsaasti teollisuuden maailman oikeutuksia. Välillisistä
kustannuksista on tehty vain vähän tutkimusta, sillä niiden euro määräinen
laskeminen on hankalaa. Kustannuksien tasausta vaaditaan kuitenkin kokonaan
jo sen vuoksi, että se lisäisi tasa-arvoa niin työ kuin perhe-elämässä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4083]