Monikulttuurisuus 2010-luvun lastenkirjoissa : tutkimusmatka Tatun, Patun, Risto Räppääjän ja Reuhurinteen maailmaan

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tutkin, millaisena monikulttuurisuus näyttäytyy 2010-luvun lastenkirjoissa. Vaikka elämme medioiden keskellä, lastenkirjat ovat edelleen päivittäinen osa lasten arkea. Monikulttuurisuuden lisääntyessä yhä useammilla lastenkirjojen lukijoilla tai heidän lähipiirillään on juuret muualla kuin Suomessa.

Tutkielmassani tarkastelen, millaista kuvaa Suomesta, maailmasta ja erilaisista kulttuureista lastenkirjat välittävät lukijoilleen. Aineistoni koostuu kuudesta 2010-luvulla julkaistusta suositusta kotimaisesta lastenkirjasta. Suositut lastenkirjat olen valinnut kirjastojen lainaustilastojen sekä kauppojen myyntitilastojen pohjalta ja kohdistan tarkasteluni luetuimpiin lastenkirjoihin, koska haluan tutkia sellaisia teoksia, joita mahdollisimman monet lapset lukevat. Tutkimusaineistonani on kaksi Tatu ja Patu -kirjaa, kaksi Risto Räppääjä -kirjaa sekä kaksi Reuhurinteen alakoulusta kertovaa kirjaa. Näitä teoksia analysoin Sara Millsin (1995) kehittämän feministisen lähilukemisen menetelmällä.

Monikulttuurisuutta esitetään aineistoni lastenkirjoissa erilaisista kulttuuritaustoista tulevien henkilöhahmojen kautta. Nämä hahmot ovat useimmiten sivu- tai taustahenkilöinä, mutta toisinaan monikulttuuriset hahmot ovat juonen kannalta merkittävissä rooleissa. Monikulttuuriset hahmot kuvataan pääosin samalla tavoin kuin muutkin hahmot, mutta poikkeuksena monikulttuurisille hahmoille piirretään muita hahmoja useammin huulet. Lisäksi joitakin hahmoja kuvataan stereotyyppisesti. Monikulttuurisuutta esitetään myös kohtaamisissa, suhteissa, asenteissa sekä kielessä. Suhteissa vieraanpelko voi aluksi määrittää kohtaamista, mutta tutustumisen jälkeen hahmot usein ystävystyvät. Asenteissa monikulttuurisuutta kuvataan stereotypioiden ja ennakkoluulojen kautta. Kielessä monikulttuurisuutta luodaan vieraankielensanoilla, erilaisilla nimillä sekä kulttuureihin viittaavilla käsitteillä.