Kyläkoulun yhteisöllisyys koulupäivien aikana

Abstract

Tutkielmani aiheena on kyläkoulun yhteisöllisyys koulupäivien aikana. Tutkin, miten yhteisöllisyys näyttäytyy kyläkoulussa koulupäivinä. Tutkielma on laadullinen kouluetnografinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, miten yhteisöllisyys näyttäytyy kyläkoulussa koulupäivän aikana. Teoreettisessa osassa esittelen kyläkoulujen erityispiirteitä, niiden asemaa suomalaisessa koulujärjestelmässä, sekä yhdysluokkaopetusta, joka on kyläkouluopetuksen lähtökohta ja yksi erityispiirrekin. Esittelen myös yhteisöllisyyttä, sen määritelmiä ja eri piirteitä, sekä osa-alueita.

Tähän tutkielmaan olen rakentanut oman määritelmäni kyläkoulusta ja yhteisöllisyydestä. Kyläkoulu on koulu, jossa on alle 50 oppilasta ja se sijaitsee maaseudulla tai haja-asutusalueella. Siellä opiskellaan yhdysluokissa. Yhteisöllisyyttä kuvaavat käsitteet jäsenyys ja yhteistoiminta. Nämä ovat näkökulmat, joista yhteisöllisyyden näyttäytymistä tutkin. Tutkielmani aineistona ovat havainnointimuistiinpanot, jotka pohjautuvat kenttäjaksoon. Keräsin muistiinpanot osallistuvan havainnoin menetelmällä kuuden viikon aikana Pohjois-Pohjanmaalla kyläkoulussa. Teetin yhdessä kyläkoulun luokista sosiometrisen mittauksen luokan ja koulun jäsenyyteen liittyen. Haastattelin oppilaita (7 haastattelua) sosiometrisen mittauksen vastauksien perusteella, sekä jäsenyyden ja yhteistoiminnan näkökulmista puolistrukturoidulla teemahaastattelulla.

Tutkimustulokseni osoittavat, että yhteisöllisyys näyttäytyy monipuolisesti kyläkoulussa koulupäivien aikana. Jäsenyyden näkökulmasta jokaisella on oma paikkansa osana yhteisöä ja yhteisö myös vaikuttaa jokaiseen. Jokaisen panostus on tärkeä ja jokainen toimii omana itsenään yhteisössä. Toisten auttaminen ja kehuminen ovat arkipäivää. Kiusaamistilanteita ei esiinny. Yhteishenki ja ilmapiiri ovat hyviä, vaikkakin välillä tulee tilanteita, jotka voivat toistuvina heikentää ilmapiiriä ja sen kautta yhteisöllisyyttä. Oppilaat kokevat, että koulu on yhteishenkinen.

Yhteistoiminnassa otetaan toiset huomioon. Välitunneilla lapset leikkivät keskenään ikä-luokasta ja luokkatasosta riippumatta keskenään. Välitunneilla oppilaat myös kiinnittävät huomiota siihen, ettei kukaan jäisi yksin. Koko koulun yhteistoiminta korostuu oppilaiden pitämillä pitkillä välitunneilla. Oppilaat vetävät toisilleen liikunnallisen pidemmän välitunnin, jossa kaikki koulun oppilaat ovat mukana. Välitunnit ovat yhteishenkisiä, ilmapiiriltään kannustavia ja lapset näyttävät nauttivan yhteisestä ajasta.