Laaja turvallisuus, ideaali oikeus, konfliktinen ICC : kriittinen analyysi inhimillisestä turvallisuushallinnasta kansainvälisen rikostuomioistuimen kontekstissa
Kurttio, Juho (2016)
Kurttio, Juho
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201609061297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201609061297
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on tutkia globaalia inhimillistä turvallisuushallintaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) kontekstissa. Väitän, että inhimillinen
turvallisuushallinta on ollut epäonnistunutta ICC:n kontekstissa. Hahmotan niitä lähtökohtia,
mistä inhimillinen turvallisuushallinnan diskurssi on noussut, miten se on johtanut ICC:n
rakentumiseen ja miksi se on epäonnistunut erityisesti tässä kontekstissa. Inhimillisen
turvallisuushallinnan epäonnistuminen heijastuu ICC:n epäonnistumisena.
Inhimillinen turvallisuushallinta on luonut kokonaisvaltaisen viitekehyksen, joka tunnistaa
inhimillisen turvallisuuden toteutumiseen tarvittavat keskinäisesti riippuvuussuhteessa olevat
tekijät. Kuitenkin sitä on sovellettu ensisijaisesti kapeiden oikeudellisten instrumenttien
välityksellä, joita oikeutetaan rule of law’n kautta. ICC on esimerkki tällaisen kehityksen
institutionaalisesta muodosta.
Analyysissani osoitan, että nykymuodossaan ICC on inhimillisen turvallisuushallinnan
projektina tuomittu epäonnistumaan, koska se toiminnassaan ajautuu konfliktisiin suhteisiin
valtioiden kanssa ja jättää huomioimatta ratkaisevat rakenteelliset tekijät. Jotta ICC voi
täyttää tavoitteensa, sille on välttämätöntä 1) tunnustaa poliittisuutensa ja pyrkimys
tietynlaiseen oikeudenmukaisuuteen ja 2) arvioida kriittisesti rule of law’n merkitys
itseisarvollisena tekijänä sekä yhä kasvavan rakenteellisen köyhyyden ja eriarvoisuuden
keskinäisriippuvuus kasvaviin ihmisoikeusrikkomuksiin. On kuitenkin nähtävissä
kehityskulku, joka osoittaa, että ICC:n toimintaperiaatteiden muutos on välttämätöntä.
Lähestyn tutkielmani tehtävää poikkitieteellisesti kriittisen koulukunnan ajattelijoiden kautta.
Globaalin hallinnan turvallisuusdiskurssia hahmotan kansainvälisten suhteiden turvallisuutta
ja kehitystä koskevan kirjallisuuden kautta. Rule of law’n ja kansainvälisen oikeuden
merkitystä turvallisuushallintaan analysoin taas kriittisen kansainvälisen oikeuden ja
oikeusfilosofian näkökulmasta.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) kontekstissa. Väitän, että inhimillinen
turvallisuushallinta on ollut epäonnistunutta ICC:n kontekstissa. Hahmotan niitä lähtökohtia,
mistä inhimillinen turvallisuushallinnan diskurssi on noussut, miten se on johtanut ICC:n
rakentumiseen ja miksi se on epäonnistunut erityisesti tässä kontekstissa. Inhimillisen
turvallisuushallinnan epäonnistuminen heijastuu ICC:n epäonnistumisena.
Inhimillinen turvallisuushallinta on luonut kokonaisvaltaisen viitekehyksen, joka tunnistaa
inhimillisen turvallisuuden toteutumiseen tarvittavat keskinäisesti riippuvuussuhteessa olevat
tekijät. Kuitenkin sitä on sovellettu ensisijaisesti kapeiden oikeudellisten instrumenttien
välityksellä, joita oikeutetaan rule of law’n kautta. ICC on esimerkki tällaisen kehityksen
institutionaalisesta muodosta.
Analyysissani osoitan, että nykymuodossaan ICC on inhimillisen turvallisuushallinnan
projektina tuomittu epäonnistumaan, koska se toiminnassaan ajautuu konfliktisiin suhteisiin
valtioiden kanssa ja jättää huomioimatta ratkaisevat rakenteelliset tekijät. Jotta ICC voi
täyttää tavoitteensa, sille on välttämätöntä 1) tunnustaa poliittisuutensa ja pyrkimys
tietynlaiseen oikeudenmukaisuuteen ja 2) arvioida kriittisesti rule of law’n merkitys
itseisarvollisena tekijänä sekä yhä kasvavan rakenteellisen köyhyyden ja eriarvoisuuden
keskinäisriippuvuus kasvaviin ihmisoikeusrikkomuksiin. On kuitenkin nähtävissä
kehityskulku, joka osoittaa, että ICC:n toimintaperiaatteiden muutos on välttämätöntä.
Lähestyn tutkielmani tehtävää poikkitieteellisesti kriittisen koulukunnan ajattelijoiden kautta.
Globaalin hallinnan turvallisuusdiskurssia hahmotan kansainvälisten suhteiden turvallisuutta
ja kehitystä koskevan kirjallisuuden kautta. Rule of law’n ja kansainvälisen oikeuden
merkitystä turvallisuushallintaan analysoin taas kriittisen kansainvälisen oikeuden ja
oikeusfilosofian näkökulmasta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4121]