Nuorten rikollisuuden yhteys sosiaalisen pääoman tekijöihin
Papunen, Johanna (2016)
Papunen, Johanna
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201609291324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201609291324
Tiivistelmä
Tutkimukseni käsittelee nuorten rikollisuutta, sekä sosiaalista pääomaa määrittävien tekijöiden yhteyttä nuorten rikollisuuteen. Etsin vastauksia kysymykseen, miten nuorten rikollisuus on kehittynyt vuosina 2003–2013 sekä siihen, millaisia yhteyksiä sosiaalisen pääoman tekijöillä on nuorten tekemään ja nuorten kohtaamaan rikollisuuteen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen pääoma, jonka määrittäminen ei ole yksiselitteistä. Tutkimuksessani lähestyn sosiaalista pääomaa pääosin käsitteen 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alussa julkaistuilla tutkimuksilla yhteiskunnalliseen keskusteluun nostaneiden Pierre Bourdieun, James Colemanin ja Robert D. Putnamin kautta. Erityisesti tarkastelen sosiaalista pääomaa sosiaalisen tuen, sosiaalisen kontrollin sekä rakenteellisten tekijöiden kautta verkostossa syntyvänä ja verkoston hyötynä olevana resurssina, mutta myös yksilöllä käytettävissä olevana resurssina.
Tutkimukseni on kvantitatiivinen tutkimus ja aineistona käytän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa Kouluterveyskyselyä vuosilta 2003, 2007, 2011 ja 2013. Aineistosta tarkastelun kohteena ovat 9. luokkalaiset nuoret, joita tutkimusvuodesta riippuen oli vastaajina 22639–24723 henkilöä. Alueellisesti tutkimus on rajattu koskemaan jokaisena vuonna Lounais-, Länsi- ja Sisä-Suomea sekä Pohjois-Suomea ja Ahvenanmaata. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytän pääasiallisina analysointimenetelminä ristiintaulukointia sekä moniulotteista korrespondenssianalyysia. Saatuja tuloksia esittelen graafisesti ja taulukkomuotoisesti. Paneudun tutkimuksessani myös tutkimuseettisiin kysymyksiin.
Ristiintaulukoinnin kautta kuvaan nuorten rikollisuuden kehittymistä, myös erikseen tytöillä ja pojilla sekä tekotyypeittäin, tarkastelun kohteena olevien vuosien aikana. Kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana nuorten rikollisuuden määrä on vähentynyt hieman sekä yleisesti katsoen että myös sukupuolittain tarkasteltuna. Vuodesta 2003 vuoteen 2007 nuorten rikollisuuden määrä väheni selvästi, mutta tämän jälkeen on tapahtunut nousua vuoteen 2013 saakka. Moniulotteisen korrespondenssianalyysin avulla selvitin sosiaalisen pääoman ja siihen vaikuttavien tekijöiden yhteyttä nuorten rikollisuuteen, jonka tarkastelemiseksi loin peruskentän kuvaamaan sosiaalista pääomaa. Tutkimuksessa selvisi, että sosiaalisen pääoman vahvuudella ja useimmilla sosiaalista pääomaa kuvaavilla muuttujilla on yhteyksiä nuorten tekemään rikollisuuteen. Kuitenkaan yhtä suurta yhteyttä sosiaalinen pääoma ei saanut nuorten kohtaamissa rikoksissa, joskin sillä voi olla hieman vaikutusta. Tutkimuksessa selvisi myös, että sosiaalisella pääomalla oli yhteyttä siihen, millaisia rikosten tekotyyppejä nuoret tekevät sekä kohtaavat.
Tutkimukseni on kvantitatiivinen tutkimus ja aineistona käytän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa Kouluterveyskyselyä vuosilta 2003, 2007, 2011 ja 2013. Aineistosta tarkastelun kohteena ovat 9. luokkalaiset nuoret, joita tutkimusvuodesta riippuen oli vastaajina 22639–24723 henkilöä. Alueellisesti tutkimus on rajattu koskemaan jokaisena vuonna Lounais-, Länsi- ja Sisä-Suomea sekä Pohjois-Suomea ja Ahvenanmaata. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytän pääasiallisina analysointimenetelminä ristiintaulukointia sekä moniulotteista korrespondenssianalyysia. Saatuja tuloksia esittelen graafisesti ja taulukkomuotoisesti. Paneudun tutkimuksessani myös tutkimuseettisiin kysymyksiin.
Ristiintaulukoinnin kautta kuvaan nuorten rikollisuuden kehittymistä, myös erikseen tytöillä ja pojilla sekä tekotyypeittäin, tarkastelun kohteena olevien vuosien aikana. Kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana nuorten rikollisuuden määrä on vähentynyt hieman sekä yleisesti katsoen että myös sukupuolittain tarkasteltuna. Vuodesta 2003 vuoteen 2007 nuorten rikollisuuden määrä väheni selvästi, mutta tämän jälkeen on tapahtunut nousua vuoteen 2013 saakka. Moniulotteisen korrespondenssianalyysin avulla selvitin sosiaalisen pääoman ja siihen vaikuttavien tekijöiden yhteyttä nuorten rikollisuuteen, jonka tarkastelemiseksi loin peruskentän kuvaamaan sosiaalista pääomaa. Tutkimuksessa selvisi, että sosiaalisen pääoman vahvuudella ja useimmilla sosiaalista pääomaa kuvaavilla muuttujilla on yhteyksiä nuorten tekemään rikollisuuteen. Kuitenkaan yhtä suurta yhteyttä sosiaalinen pääoma ei saanut nuorten kohtaamissa rikoksissa, joskin sillä voi olla hieman vaikutusta. Tutkimuksessa selvisi myös, että sosiaalisella pääomalla oli yhteyttä siihen, millaisia rikosten tekotyyppejä nuoret tekevät sekä kohtaavat.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4575]