Testamenttiehdot ja päätäntävallan delegointi testamenttausvapauden toteuttamisessa
Palomäki, Pilvi (2016)
Palomäki, Pilvi
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201611181365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201611181365
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan testamenttiehtoja ja päätäntävallan delegoimista
testamenttausvapauden toteuttamisen keinoina. Tutkimuskysymys on, miten perittävä voi
testamenttiehtoja käyttämällä ja päätäntävaltaansa delegoimalla ulottaa tahtoaan kuolemansa
jälkeiselle ajalle. Tutkielmassa myös selvitetään, kuinka pitkäksi aikaa testaattorin
määräämisvalta ulottuu koskemaan omaisuutta hänen kuolemansa jälkeen, ja milloin
omaisuus siirtyy lopullisesti toisen henkilön disponoitavaksi.
Tutkielman ensimmäisissä luvuissa taustoitetaan testamentin tekijän tahdon ulottuvuuteen
liittyviä kysymyksiä. Ensin esitellään kootusti tutkielman taustaa, minkä jälkeen käydään
rajaa testamentin ja muiden oikeustoimien välillä. Varsinaisissa käsittelyluvuissa siirrytään
testamentin tekijän mahdollisuuksiin vaikuttaa testamentilla kuolemansa jälkeiseen aikaan.
Kolmannessa luvussa tarkastellaan sitä, miten testaattori voi testamenttiehtojen avulla
kaventaa tai laajentaa testamentinsaajan omistajalle yleensä kuuluvaa määräämisvaltaa.
Neljännessä ja viidennessä luvussa käsitellään päätäntävallan delegoimista testamentilla.
Testamenttiehtojen ja päätäntävallan delegoimisen ohessa käsitellään sitä, miten ajalliset rajat
vaikuttavat testaattorin tahdon toteuttamiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että testamenttiehtoja ja päätäntävaltaa delegoivia määräyksiä
käyttämällä on mahdollista päästä osin samoihin lopputuloksiin. Ratkaisuvaltaa delegoimalla
ja testamenttiehtoja käyttämällä testamentin tekijä voi vaikuttaa saantoajankohtaan, siihen,
kenelle tai mille taholle omaisuus siirtyy sekä siihen, mitä omaisuutta siirtyy ja kuinka
paljon. Päätäntävallan delegoimiseen on syytä suhtautua varovaisesti, ja testamentin tekijän
kannattaa pitäytyä niissä rajoissa, jotka oikeuskäytännössä ja –kirjallisuudessa on hyväksytty.
Testamenttiehtojen sitovuudesta puolestaan ei ole yleensä epäselvyyttä, elleivät ne ole lain tai
hyvän tavan vastaisia. Testamenttiehtoja käytettäessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota
niiden muotoiluun, jotta ehto olisi tehokas ja testamentti toteuttaisi tekijänsä tahtoa.
testamenttausvapauden toteuttamisen keinoina. Tutkimuskysymys on, miten perittävä voi
testamenttiehtoja käyttämällä ja päätäntävaltaansa delegoimalla ulottaa tahtoaan kuolemansa
jälkeiselle ajalle. Tutkielmassa myös selvitetään, kuinka pitkäksi aikaa testaattorin
määräämisvalta ulottuu koskemaan omaisuutta hänen kuolemansa jälkeen, ja milloin
omaisuus siirtyy lopullisesti toisen henkilön disponoitavaksi.
Tutkielman ensimmäisissä luvuissa taustoitetaan testamentin tekijän tahdon ulottuvuuteen
liittyviä kysymyksiä. Ensin esitellään kootusti tutkielman taustaa, minkä jälkeen käydään
rajaa testamentin ja muiden oikeustoimien välillä. Varsinaisissa käsittelyluvuissa siirrytään
testamentin tekijän mahdollisuuksiin vaikuttaa testamentilla kuolemansa jälkeiseen aikaan.
Kolmannessa luvussa tarkastellaan sitä, miten testaattori voi testamenttiehtojen avulla
kaventaa tai laajentaa testamentinsaajan omistajalle yleensä kuuluvaa määräämisvaltaa.
Neljännessä ja viidennessä luvussa käsitellään päätäntävallan delegoimista testamentilla.
Testamenttiehtojen ja päätäntävallan delegoimisen ohessa käsitellään sitä, miten ajalliset rajat
vaikuttavat testaattorin tahdon toteuttamiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että testamenttiehtoja ja päätäntävaltaa delegoivia määräyksiä
käyttämällä on mahdollista päästä osin samoihin lopputuloksiin. Ratkaisuvaltaa delegoimalla
ja testamenttiehtoja käyttämällä testamentin tekijä voi vaikuttaa saantoajankohtaan, siihen,
kenelle tai mille taholle omaisuus siirtyy sekä siihen, mitä omaisuutta siirtyy ja kuinka
paljon. Päätäntävallan delegoimiseen on syytä suhtautua varovaisesti, ja testamentin tekijän
kannattaa pitäytyä niissä rajoissa, jotka oikeuskäytännössä ja –kirjallisuudessa on hyväksytty.
Testamenttiehtojen sitovuudesta puolestaan ei ole yleensä epäselvyyttä, elleivät ne ole lain tai
hyvän tavan vastaisia. Testamenttiehtoja käytettäessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota
niiden muotoiluun, jotta ehto olisi tehokas ja testamentti toteuttaisi tekijänsä tahtoa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4505]