Läpäisyn tehostaminen Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan perustutkinnoissa : opiskelun haasteiden ratkaisuja nuorten miesten elämänkulussa

Abstract

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö ja rahoitusmalli tulevat voimaan vuonna 2018. Uudistetut lait sekä ammatilliseen koulutukseen vuosina 2016–2017 kohdistetut rahoitusleikkaukset edellyttävät koulutuksenjärjestäjiä tehostamaan toimintaansa. Yhtenä toiminnan tehokkuuden mittarina otetaan käyttöön opiskelijoiden opintojen läpäisyaste. Tässä tutkielmassa määritetään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan miesopiskelijoiden opintojen läpäisyä tehostavia tekijöitä. Tutkielmassa vastataan tutkimuskysymykseen: Mitkä tekijät miesopiskelijoiden elämänkulussa ovat mahdollistaneet opiskelun haasteiden ratkeamisen ja opintojen läpäisyn toisen asteen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksessa? Tutkimusaineistona ovat seitsemän sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksessa valmistumisvaiheessa olevan miesopiskelijan teemahaastattelut. Tutkielmassa tarkastellaan miesopiskelijoiden kokemuksia opiskelussa onnistumiseen johtavista tekijöistä heidän elämänkulussaan. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tuloksia tulkitaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisen näkökulmasta.

Opiskelijat kokevat oman toimintansa olevan merkittävin tekijä opiskelun haasteista selviämiseen. Opiskelijoiden oppilaitoksen ulkopuoliset tukijat ovat opiskelussa menestymisen kannalta merkittävämpiä kuin oppilaitoksen sisäiset. Opiskelijoiden kanssa samalla alalla työtä tekevät vanhemmat tarjoavat mahdollisuuden osaamisen reflektointiin ja antavat opiskelijalle yksilöllistä ohjausta ammattiin kasvamiseen. Toisen asteen oppilaitosten on kehitettävä toimintaansa kohtaamaan paremmin opiskelijoiden yksilölliset tuen tarpeet. Toisen asteen ammatillisissa opinnoissa luki- ja kirjoittamisvaikeudet sekä matematiikan oppimisen haasteet tunnistetaan tehokkaasti. Sen sijaan opiskelijoiden kokemat muihin syihin liittyvät opiskelun haasteet tunnistetaan ja tunnustetaan heikosti.

Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan henkilökohteiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijan aikaisempi tai oppilaitoksen ulkopuolella hankittu osaaminen on tunnistettava ja tämän tulee lyhentää opiskeluaikaa. Oppilaitosmuotoisesti annetun opetuksen, kirjallisten tehtävien ja tenttien merkitys ammattiin kehittymisen kannalta on oltava perusteltua. Opiskelun on oltava haastavaa ja annettava onnistumisen kokemuksia. Opiskelijalla tulee opiskelun aikana syntyä kokemus omasta opiskelukyvykkyydestä sekä ammatti-identiteetin arvostamisesta.