Digitaalisiin palveluihin liittyvät diskurssit suomalaisessa vammaispolitiikassa : vammaispoliittisten ohjelmien kriittinen diskurssianalyysi

Abstract

Olen pro gradu -tutkimuksessani tarkastellut, millaisia merkityksiä suomalaisissa vammaispoliittisissa ohjelmissa luodaan digitaalisista palveluista ja vammaisista henkilöistä niiden käyttäjinä. Tutkimusaineistoni koostuu suomalaisten kuntien ja kuntayhtymien sekä puolueiden vammaispoliittisista ohjelmista (yht. 27 ohjelmaa) niiltä osin kuin ne käsittelevät digitaalisia palveluja. Tutkimusaineiston olen kerännyt verkon kautta. Näkökulmani pohjautuu vammaispoliittisiin tavoitteisiin ja vammaisten henkilöiden oikeuteen yhdenvertaisiin digitaalisiin palveluihin, joten tutkimusaineiston analysoinnissa olen käyttänyt kriittistä diskurssianalyysiä.

Erotin tutkimusaineistosta viisi diskurssia koskien digitaalisia palveluita: poliittista tavoitepuhetta sisältävän retorisen diskurssin, oikeuksia korostavan yhdenvertaisuusdiskurssin, mahdollisuuksia ja kehittymistä korostavan mahdollisuusdiskurssin, vammaisuutta korostavan estediskurssin ja toimintarajoitteita korostavan realismidiskurssin. Vallitsevina diskursseina aineistossa toimivat yhdenvertaisuusdiskurssi, realismidiskurssi ja retorinen diskurssi. Retorinen diskurssi toimi tutkimusaineiston läpileikkaavana diskurssina. Positiivisia, rakentavia ja vammaispoliittisia tavoitteita vahvistavia diskursseja olivat yhdenvertaisuusdiskurssi ja mahdollisuusdiskurssi. Ideologisilta seurauksiltaan negatiivisiksi diskursseiksi muotoutui estediskurssi ja osin myös realismidiskurssi. Niissä painotettiin vammaisten henkilöiden vammaisuudesta aiheutuvia esteitä ja toimintarajoitteita. Eri diskurssien kautta vammaisille henkilöille muodostui osallisen, mahdollisen, esteisen ja toimintarajoitteisen digitaalisten palvelujen käyttäjän subjektipositio. Digitaalisia palveluja käsiteltiin vammaispoliittisissa ohjelmissa vaihtelevasti. Kuntien ja puolueiden erilaiset painotukset ja kielenkäyttö asettavat vammaiset kuntalaiset eriarvoiseen asemaan. Yhteneväinen vammaispoliittinen näkemys digitalisaatiosta ja digitaalisista palveluista puuttuu, mikä voi vaikuttaa digitaalisten palvelujen vammaispoliittisten tavoitteiden mukaiseen kehittämiseen.