”Miten me saatais nämä ryhmäkodit kodeiksi?” ja muita normaaleja kysymyksiä : kuvaileva tapaustutkimus kehitysvammaisten ihmisten kokemasta institutionaalisesta syrjinnästä
Ylitalo, Juho (2016)
Ylitalo, Juho
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201612161402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201612161402
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu –työn keskeinen tavoite on selvittää uusien, ihmisoikeusnäkökulmaan nojaavien inklusiivisten vammaispolitiikkojen toteutumisen mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tutkimus on kuvaileva tapaustutkimus. Sen aineistona toimii kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kertomat kokemukset palvelujärjestelmän käytännöistä, jotka on kerätty Ajankohtaisen kakkosen A2 –kehitysvammaisilta –keskusteluohjelmasta. Sekundaariaineistona on hyödynnetty myös Sosiaali- ja Terveysministeriön teettämän selvitysraportin aineistoksi purettuja ryhmähaastatteluja kehitysvammaisten asumisohjelman (Kehas) etenemistä vuosina 2010-2015.
Kehitysvammaisuutta (ja laajemmin vammaisuutta) on lähestytty tutkimuksen teoreettisessa pohdinnassa dualistisen kansalaisuuden käsitteen rakentumisella modernissa yhteiskunnassa. Tutkimuksen metodologisena työkaluna on käytetty Michel Foucault’n yhteiskuntateoriaa, genealogiaa ja tiedon arkeologiaa, ja eritoten hänen kehittämäänsä biovallan käsitettä.
Tutkimuksen analyysi osoittaa, että nykyisen palvelujärjestelmän käytännöt ja toimintaperiaatteet eivät takaa kaikille kehitysvammaisille henkilöille osallisuuden ja oikeuksien toteutumista itseään koskevassa päätöksenteossa. Palvelujärjestelmän syrjivä luonne ilmenee kehitysvammaiselle henkilöille tämän tutkimuksen analyysissä ulkopuolisuuden, osattomuuden ja itsemääräämisen menettämisen kokemuksina yhteiskunnan palvelukäytänteissä. Tutkimuksen tulokset osoittavat viitteitä siitä, että vaikka ihmisoikeudellinen näkökulma on esitetty uusissa kansainvälisissä kuin kansallisessakin vammaispolitiikassa lähtökohdaksi palveluiden järjestämiselle ja niiden toiminnassa, on ihmisoikeudellisten periaatteiden toteutuminen todellisesti ongelmallista.
Tutkimus on kuvaileva tapaustutkimus. Sen aineistona toimii kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kertomat kokemukset palvelujärjestelmän käytännöistä, jotka on kerätty Ajankohtaisen kakkosen A2 –kehitysvammaisilta –keskusteluohjelmasta. Sekundaariaineistona on hyödynnetty myös Sosiaali- ja Terveysministeriön teettämän selvitysraportin aineistoksi purettuja ryhmähaastatteluja kehitysvammaisten asumisohjelman (Kehas) etenemistä vuosina 2010-2015.
Kehitysvammaisuutta (ja laajemmin vammaisuutta) on lähestytty tutkimuksen teoreettisessa pohdinnassa dualistisen kansalaisuuden käsitteen rakentumisella modernissa yhteiskunnassa. Tutkimuksen metodologisena työkaluna on käytetty Michel Foucault’n yhteiskuntateoriaa, genealogiaa ja tiedon arkeologiaa, ja eritoten hänen kehittämäänsä biovallan käsitettä.
Tutkimuksen analyysi osoittaa, että nykyisen palvelujärjestelmän käytännöt ja toimintaperiaatteet eivät takaa kaikille kehitysvammaisille henkilöille osallisuuden ja oikeuksien toteutumista itseään koskevassa päätöksenteossa. Palvelujärjestelmän syrjivä luonne ilmenee kehitysvammaiselle henkilöille tämän tutkimuksen analyysissä ulkopuolisuuden, osattomuuden ja itsemääräämisen menettämisen kokemuksina yhteiskunnan palvelukäytänteissä. Tutkimuksen tulokset osoittavat viitteitä siitä, että vaikka ihmisoikeudellinen näkökulma on esitetty uusissa kansainvälisissä kuin kansallisessakin vammaispolitiikassa lähtökohdaksi palveluiden järjestämiselle ja niiden toiminnassa, on ihmisoikeudellisten periaatteiden toteutuminen todellisesti ongelmallista.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]