Sosiaalityön tutkimus ja alkuperäiskansatutkimus : eettiset ja metodologiset painotuserot ja yhtäläisyydet

Abstract

Pro graduni tarkoituksena ja päätutkimuskysymyksenä on tuottaa tietoa sosiaalityön tutkimuksen ja alkuperäiskansatutkimuksen välisistä painotuseroista ja yhtäläisyyksistä. Toinen tutkimuskysymykseni koskettaa sitä, miten sosiaalityötä ja alkuperäiskansaa yhdistävää tutkimusta tulisi tehdä. Keräsin aineiston haastattelemalla kolmea henkilöä, joiden tekemissä tutkimuksissa yhdistyvät sosiaalityö, tai sosiaalityöhön läheisesti liittyvä aihe, sekä alkuperäiskansa. Aineistossani alkuperäiskansana ovat saamelaiset. Aineiston analyysin olen tehnyt vuorottelemalla hermeneuttista kehää ja fenomenologista reduktiota pääpainon ollessa hermeneuttisen kehän käytössä.

Lähdekirjallisuuden perusteella tuloksissani sosiaalityön tutkimuksen ja alkuperäiskansa-tutkimuksen erot näkyvät erilaisina lähtökohtina ja erilaisissa ymmärtämyksissä maailmasta ja tiedosta. Alkuperäiskansojen kokemukset kolonisaatiosta tulee ymmärtää tutkimuksen tekemiseen vaikuttavaksi asiaksi. Erilaiset lähtökohta ja ymmärrys konkretisoituvat tutkimuksen tekemisen käytännöissä monella tavalla, jotka näkyvät aineistossani. Lähdekirjallisuuden perusteella sosiaalityön tutkimuksessa ja alkuperäiskansatutkimuksessa yhtäläisyyksiä löytyy tutkimusetiikkaan liittyen tutkittavien itsemääräämisoikeuteen ja toiseuden tuottamisen välttämiseen liittyen. Yhtäläisyyttä löysin myös dekolonisoivan tutkimustavan ja rakenteellisen sosiaalityön tavoitteista ja menetelmistä.

Aineiston perusteella sosiaalityötä ja saamelaisia koskettavassa tutkimuksessa painottuu tutkijan paikka koko tutkimukseen vaikuttavana asiana. Tutkijan valta ohjaa tuotetun tiedon valintoja. Tutkijan valta sijaitsee valintojen ohella tutkijassa itsessään. Tutkimuksen tekemiseen liittyviä tärkeitä asioita ja käsitteitä olivat aineiston perusteella kolonisaatio, dekolonisaatio, käsitteiden valinta ja käyttö, kieli ja tutkittavien arvostaminen.

Lähdekirjallisuuden ja tulosten perusteella tein johtopäätöksen, jonka mukaan sosiaalityön tutkimuksen ja alkuperäiskansatutkimuksen tiedon tuottamisen lähtökohdat ovat erilaisia. Lähtökohtien erilaisuus näkyy tutkimusetiikassa ja tutkimuksen metodologiassa. Tutkimusalojen välillä löytyi painotuseroja ja yhtäläisyyksiä liittyen tutkijan paikkaan, tutkijan valtaan, tutkimuksen lähtökohtiin ja käsitteiden käyttöön. Painotuseroja löytyi kolonisaation huomioimisesta, kielen valinnasta ja ymmärryksessä tiedosta. Yhtäläisyyksiä löytyi yhteiskunnallisen vallan ja rakenteiden muutokseen liittyen dekolonisaation ja rakenteellisen sosiaalityön väliltä, itsemääräämisoikeuteen liittyen ja tutkimuseettisistä kysymyksistä.