Suomen Lääketieteen Säätiön vuosina 2001-2012 myönnettyjen hankeapurahojen vaikuttavuus

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista vaikuttavuutta Suomen Lääketieteen Säätiön vuosina 2001-2012 myöntämällä hankeapurahalla on saavutettu tai mahdollisesti tullaan saavuttamaan. Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan säätiön hankeapurahan saaneiden tutkijoiden näkemyksiä hankeapurahalla toteutuneen tutkimuksen prosessista ja tutkimustulosten vaikuttavuudesta sekä selvittämään, millä tavoin rahoitetun hanketutkimuksen tieteellistä laatua pyrittiin varmistamaan tutkimushankkeen aikana ja millaista vaikuttavuutta odotetaan olevan hankeapurahalla rahoitetun tutkimuksen tuloksilla tulevaisuudessa, sekä mitkä ovat hankeapurahan saajien mielestä mahdollisia esteitä vaikuttavuuden syntymiselle.

Aineisto on kerätty Webropol-kyselylomakkeella, joka lähetettiin henkilökohtaisesti vuosina 2001-2012 säätiön hankeapurahan saaneille tutkijoille (N=89). Kyselytytkimukseen vastasi 38 hankeapurahan saajaa. Osasta kyselytytkimuksen vastauksia keskusteltiin puhelinneuvotteluna totetutetussa ryhmäkeskustelussa, jonka tavoitteena oli ko. osa-alueiden analyysin syventäminen. Ryhmäkeskusteluun osallistui neljä kyselyssä yhteystietonsa antanutta vastaajaa ja Suomen Lääketieteen Säätiön asiamies. Lisäksi Suomen Lääketieteen Säätiö tilasi yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalaan kanssa bibliometrisen analyysin, jonka toteutti Helsingin yliopiston kirjasto. Tausta-aineistona on käytetty myös hakeapurahansaajien hakemuksia sekä säätiön asiakirjoja. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineiston analyysi on tehty aineistolähtöisesti teemoitellen, samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia tarkastellen. Tutkimus etenee induktiivisesti, yksittäisistä havainnoista yleiseen vaikuttavuuden teoreettiseen tarkasteluun.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että Suomen Lääketieteen Säätiön rahoittamilta apurahahankkeilta on odotettavissa yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka näyttäytyy tieteellisenä ja koulutuksellisena vaikuttavuutena ja on osin jo nähtävissä kliiniseen käytäntöön otettujen suositusten (mm. Käypä hoito) kautta. Suomen Lääketieteen Säätiö on onnistunut vuosina 2001-2012 myöntämiensä hankerahoitusten kohdentamisessa. Apurahan saaneet tutkijat ovat tehdyn bibliometrisen analyysin mukaan tuottaneen julkaisuja, jotka ovat maailman ja Suomen keskiarvoa tai osin jopa keskiarvon yläpuolella. Kyselyyn osallistuneiden tutkijoiden uran voidaan vastausten perusteella osoittaa edenneen myönnetyn hankerahoituksen johdosta.

Tutkimus on toteutettu Suomen Lääketieteen Säätiön toimeksiantona ja tämän pro gradu -tutkielman lisäksi tutkimus raportoidaan vielä erillisenä Suomen Lääketieteen Säätiölle tehtävänä selvityksenä.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista vaikuttavuutta Suomen Lääketieteen Säätiön vuosina 2001-2012 myöntämällä hankeapurahalla on saavutettu tai mahdollisesti tullaan saavuttamaan. Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan säätiön hankeapurahan saaneiden tutkijoiden näkemyksiä hankeapurahalla toteutuneen tutkimuksen prosessista ja tutkimustulosten vaikuttavuudesta sekä selvittämään, millä tavoin rahoitetun hanketutkimuksen tieteellistä laatua pyrittiin varmistamaan tutkimushankkeen aikana ja millaista vaikuttavuutta odotetaan olevan hankeapurahalla rahoitetun tutkimuksen tuloksilla tulevaisuudessa, sekä mitkä ovat hankeapurahan saajien mielestä mahdollisia esteitä vaikuttavuuden syntymiselle.

Aineisto on kerätty Webropol-kyselylomakkeella, joka lähetettiin henkilökohtaisesti vuosina 2001-2012 säätiön hankeapurahan saaneille tutkijoille (N=89). Kyselytytkimukseen vastasi 38 hankeapurahan saajaa. Osasta kyselytytkimuksen vastauksia keskusteltiin puhelinneuvotteluna totetutetussa ryhmäkeskustelussa, jonka tavoitteena oli ko. osa-alueiden analyysin syventäminen. Ryhmäkeskusteluun osallistui neljä kyselyssä yhteystietonsa antanutta vastaajaa ja Suomen Lääketieteen Säätiön asiamies. Lisäksi Suomen Lääketieteen Säätiö tilasi yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalaan kanssa bibliometrisen analyysin, jonka toteutti Helsingin yliopiston kirjasto. Tausta-aineistona on käytetty myös hakeapurahansaajien hakemuksia sekä säätiön asiakirjoja. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineiston analyysi on tehty aineistolähtöisesti teemoitellen, samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia tarkastellen. Tutkimus etenee induktiivisesti, yksittäisistä havainnoista yleiseen vaikuttavuuden teoreettiseen tarkasteluun.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että Suomen Lääketieteen Säätiön rahoittamilta apurahahankkeilta on odotettavissa yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka näyttäytyy tieteellisenä ja koulutuksellisena vaikuttavuutena ja on osin jo nähtävissä kliiniseen käytäntöön otettujen suositusten (mm. Käypä hoito) kautta. Suomen Lääketieteen Säätiö on onnistunut vuosina 2001-2012 myöntämiensä hankerahoitusten kohdentamisessa. Apurahan saaneet tutkijat ovat tehdyn bibliometrisen analyysin mukaan tuottaneen julkaisuja, jotka ovat maailman ja Suomen keskiarvoa tai osin jopa keskiarvon yläpuolella. Kyselyyn osallistuneiden tutkijoiden uran voidaan vastausten perusteella osoittaa edenneen myönnetyn hankerahoituksen johdosta. Tutkimus on toteutettu Suomen Lääketieteen Säätiön toimeksiantona ja tämän pro gradu -tutkielman lisäksi tutkimus raportoidaan vielä erillisenä Suomen Lääketieteen Säätiölle tehtävänä selvityksenä.