Sosiaalisen median rooli kuntaviestinnässä : Twitter kuntajohtajien viestintä- ja vuorovaikutuskanavana
Dost, Jasmin (2016)
Dost, Jasmin
Lapin yliopisto
2016
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201612201419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201612201419
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan ja tutkitaan kuntien suunnittelemaa ja toteuttamaa viestintää erityisesti kuntajohtajan sekä sosiaalisen median näkökulmista. Kuntalaki uudistui vuoden 2015 alkupuolella, minkä seurauksena muun muassa kuntaviestintää säätelevät lait uudistuivat. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä kuntaviestintä on, millainen osa viestintä on kuntajohtamista ja mikä on sosiaalisen median asema kuntaviestinnässä. Tutkimuksessa tarkastellaan julkishallinnon sähköistymistä ja sosiaalista mediaa sekä sosiaalisen median asemaa kuntien sähköisessä viestinnässä ja kuntajohtamisessa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tarkastella laadullisella tutkimuksella, millainen vuorovaikutus- ja viestintäkanava sosiaalisen median yhteisöpalvelu Twitter on kuntajohtajille.
Laadullisessa tutkimuksessa on hyödynnetty tutkimusmenetelminä sisällönanalyysiä sekä sisällön erittelyä. Tutkimuksen aineisto on muodostunut kymmenen kuntajohtajan omille henkilökohtaisille Twitter -tileilleen julkaisemista twiiteistä ja uudelleentwiiteistä, jotka ovat kaikkien Twitter -käyttäjien vapaasti nähtävissä ja kommentoitavissa. Tarkastelujakso on kestänyt vuoden 2015 lokakuusta saman vuoden joulukuun loppuun. Kuntajohtajien julkaisemia sisältöjä on sisällön analyysin ja sisällön erittelyn keinoin jaoteltu ja eritelty kymmeneen kategoriaan. Lisäksi kyseisten julkaisujen sisällöllisiä osia on eritelty ja tarkasteltu, onko sisällöllisillä osilla vaikutusta julkaisujen yhteyteen mahdollisesti syntyvään vuorovaikutukseen.
Aineistosta tehtyjen johtopäätösten mukaan kuntajohtajien Twitter -aktiivisuus vaihteli melko passiivisesta toiminnasta suhteellisen aktiiviseen julkaisutoimintaan. Sekä kuntajohtajien että muiden käyttäjien kommentointi kuntajohtajien julkaisemien sisältöjen yhteyteen oli niukkaa ja kuntajohtajien julkaisemien sisältöjen tykkääminen tai niiden uudelleentwiittaminen olivat kommentointia suositumpia reagointitoimintoja. Eniten kuntajohtajat julkaisivat Twitter -tilillään twiittejä, joiden aihealueet liittyivät kuntajohtamiseen sekä kunnan asioihin. Eniten kommentointia syntyi kuntajohtamisesta twiitattujen sisältöjen yhteyteen.
Laadullisessa tutkimuksessa on hyödynnetty tutkimusmenetelminä sisällönanalyysiä sekä sisällön erittelyä. Tutkimuksen aineisto on muodostunut kymmenen kuntajohtajan omille henkilökohtaisille Twitter -tileilleen julkaisemista twiiteistä ja uudelleentwiiteistä, jotka ovat kaikkien Twitter -käyttäjien vapaasti nähtävissä ja kommentoitavissa. Tarkastelujakso on kestänyt vuoden 2015 lokakuusta saman vuoden joulukuun loppuun. Kuntajohtajien julkaisemia sisältöjä on sisällön analyysin ja sisällön erittelyn keinoin jaoteltu ja eritelty kymmeneen kategoriaan. Lisäksi kyseisten julkaisujen sisällöllisiä osia on eritelty ja tarkasteltu, onko sisällöllisillä osilla vaikutusta julkaisujen yhteyteen mahdollisesti syntyvään vuorovaikutukseen.
Aineistosta tehtyjen johtopäätösten mukaan kuntajohtajien Twitter -aktiivisuus vaihteli melko passiivisesta toiminnasta suhteellisen aktiiviseen julkaisutoimintaan. Sekä kuntajohtajien että muiden käyttäjien kommentointi kuntajohtajien julkaisemien sisältöjen yhteyteen oli niukkaa ja kuntajohtajien julkaisemien sisältöjen tykkääminen tai niiden uudelleentwiittaminen olivat kommentointia suositumpia reagointitoimintoja. Eniten kuntajohtajat julkaisivat Twitter -tilillään twiittejä, joiden aihealueet liittyivät kuntajohtamiseen sekä kunnan asioihin. Eniten kommentointia syntyi kuntajohtamisesta twiitattujen sisältöjen yhteyteen.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]