”Tää on ku Benettonin mainos” : varhaiskasvatuksen esimiesten kokemuksia monikulttuurisesta työyhteisöstä ja rekrytoinnista

Abstract

Monikulttuurisuus on ilmiönä ajankohtainen yhteiskunnassamme. Monikulttuurisuus näyttäytyy yhä enemmän myös päiväkodeissa; varhaiskasvatuksen työyhteisöissä. Ymmärrys ilmiöstä auttaa työyhteisöjä ja niiden esimiehiä tulemaan tietoisemmaksi siihen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisena monikulttuurisuus näyttäytyy varhaiskasvatuksen työyhteisössä ja rekrytoinnissa johtajuudesta käsin. Lisäksi tavoitteena oli nostaa esille rekrytointiin liittyviä kehittämistarpeita ajatellen tutkimuksen hyödyllisyyttä käytäntöön. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto on kerätty kuudelta päiväkodin johtajalta teemahaastattelumenetelmällä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Varhaiskasvatuksen esimiehet eli päiväkodin johtajat olivat tietoisia monikulttuurisen työyhteisön haasteista ja mahdollisuuksista työyhteisössään. He kokivat monikulttuurisen työyhteisön ominaispiirteenä ja ehtona vuorovaikutuksen avoimuuden ja sen lisäämisen. Haasteena nähtiin erilaiset kulttuuriin sidotut kasvatukselliset näkemyserot ja niiden sovittaminen suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Toisaalta erilaiset kasvatusnäkemykset toivat hyötynä mahdollisuuden oman työn reflektoimiseen ja sitä kautta työn kehittämisen. Monikulttuurisen työyhteisön etuna nähtiin kulttuuritietoisuuden laajentuminen, suvaitsevaisuuden lisääntyminen ja erilaisuuden ymmärtäminen.

Monikulttuurisen työyhteisön esimiehen tehtävässä korostuivat tukijan ja opastajan roolit. Varhaiskasvatuksen ympäristöön rekrytoidessa korostuivat hakijan taidoista erityisesti vahva suomen kielen osaaminen sekä vahvat vuorovaikutustaidot. Lisäksi hakijan kasvatusnäkemyksen tulee olla lapsilähtöinen. Esimiehet eivät kokeneet tarvitsevansa tukea rekrytointiin. Heidän haastatteluissaan rekrytoinnin osa-alueista korostuivat haastatteleminen ja perehdyttäminen. Haastattelussa he kiinnittävät erityisesti huomiota hakijan aikakäsitykseen, kasvatusnäkemykseen ja uskonnolliseen vakaumukseen liittyviin rajoituksiin. Esimiehen esimerkki on merkittävää. Esimiehen omat kokemukset eri kulttuureista ja suhtautuminen monikulttuurisuuteen vaikuttavat siihen, miten eri kieli- ja kulttuuritaustainen työnhakija/työntekijä otetaan vastaan työyhteisössä. Perehdyttämistä pitäisi tutkimuksen mukaan lisätä ja kehittää liittyen eri kieli- ja kulttuuritaustaisiin työntekijöihin. Monikulttuurisen rekrytoinnin kehittämistarpeista nousi esille tarve yhteistyöhön oppilaitosten ja viraston hallinnon kanssa. Esimiehet kokivat olevansa myös itse rekrytoinnin kehittäjän roolissa pyrkiessään työnsä kautta mahdollistamaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten integrointia yhteiskuntaan.