Yhteistyöhön perustuva projektiallianssi julkisena hankintana

Abstract

Projektiallianssilla tarkoitetaan hankkeen toimijoiden välistä, kaikkien yhteiseen sopimukseen perustuvaa hankkeen toteutusmuotoa, jossa osapuolet vastaavat toteutettavan projektin suunnittelusta ja rakentamisesta yhdessä. Projektialliallianssi on ollut Iso-Britanniassa ja Australiassa erityisen suosittu hankkeiden toteutusmuoto. Suomeen se on rantautunut ensimmäisen kerran vuonna 2011.

Tutkielma on tehty Tekesin rahoittamalle APD-projektille (Value Co-Creation in Agile Project De-velopment). Siinä on sovellettu oikeusdogmaattista sekä ongelmakeskeistä tutkimusmetodia ja tutkimuksessa on hyödynnetty allianssisopimuksia sekä asiantuntijahaastattelua. Tarkoituksena on selvittää, miten julkisia hankintoja voidaan toteuttaa projektiallianssina ja kuinka yhteistyötä tukeva sopimus laaditaan. Projektiallianssia tarkastellaan hankintalain mukaisena neuvottelumenettelynä. Tutkimus rajoittuu koskemaan vain suuria ja monimutkaisia rakennus- ja infrastruktuurihankkeita, joiden kokoluokka on mitattavissa useissa miljoonissa euroissa.

Tutkielmassa esitellään myös PBS-rahoitusmalli, joka on projektirahoituksen ja arvopaperistamisen yhdistelmä ja jota voidaan hyödyntää projektiallianssin rahoituksessa. Kyseisen mallin avulla voidaan saavuttaa julkisten varojen säästöjä, kun hankinnan rahoittamisen hoitaisivat yksityiset tahot.

Kaikki projektiallianssin osapuolet laativat yhden yhteisen sopimuksen. Siinä on esimerkiksi hyvin yksinkertaiselta vaikuttavia ehtoja, jotka velvoittavat osapuolia esimerkiksi pidättäytymään toiminnasta, joka edesauttaa omaa etua toisen kustannuksella. Allianssisopimuksen ominaispiirteisiin kuuluu no claim no blame – sopimusehto, jolla osapuolten oikeus saattaa allianssisopimusta koskeva asia tuomioistuimen ratkaistavaksi on poistettu. Tällä ehdolla poistetaan sopimusteknisesti perinteinen sopimusoikeudellinen näkökulma voittajasta ja häviäjästä, mikä taas luo paremmat edellytykset toimia aidosti yhteistyössä ja yhteisen tavoitteen eteen, ilman oman edun tavoittelua ja vastuun allokointia.

Näkökulmana tutkielmassa on siten myös yhteistyö, sillä se on projektiallianssin onnistumisen edellytys. Kaikki voittavat tai häviävät yhdessä, jota toteuttaa käytännössä projektiallianssille suunniteltu palkkiomekanismi. Yhteistyön onnistumisen varmistamiseksi osapuolet valitaan huolella ja yhteistyökyvykkyyttä testataan muun muassa valintatyöpajoissa ennen osapuolten lopullista valintaa.

Projektiallianssin voidaan todeta olevan proaktiivista sopimista alusta loppuun saakka. Pöyhösen kehittämä uusi varallisuusoikeudellinen teoria tarjoaa myös sopivan näkökulman projektiallianssin tarkasteluun, sillä sekin on nähtävissä samanlaisena kehittyvänä ja muuttuvana prosessina.