Yhteiskuntavastuun velvoittavuusarviointi uuden varallisuusoikeuden mukaan

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää uuden varallisuusoikeuden keinoin, miten ja mihin yrityksiä voidaan velvoittaa yhteiskuntavastuuta koskien.

Yritysten yhteiskuntavastuu ei ole ilmiönä uusi. Tästä huolimatta ei ole saavutettu yksimielisyyttä siitä, millainen asema sille tulisi antaa yritysten liiketoiminnassa. Eräät näkökulman korostavat yhteiskuntavastuun vapaaehtoista luonnetta. Toiset puolestaan katsovat, että yrityksillä on velvollisuus toimia vastuullisesti. Lisäksi eräänä ongelmana yhteiskuntavastuun velvoittavuusarvioinnissa voidaan nähdä oikeudellinen nykytila, jossa yhteiskuntavastuuta koskevaa tehokasta normistoa ei ole kyetty luomaan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Tämän vuoksi oikeusperiaatteet voivat olla yksi keino yhteiskuntavastuun oikeudellisessa arvioinnissa.

Juha Karhun esittelemän uuden varallisuusoikeuden keskeisenä ajatuksena on tuoda painottaa perusoikeuksien asemaa oikeudellisessa ratkaisuharkinnassa ja lisätä ratkaisujen tilanneherkkyyttä. Tämän vuoksi uusi varallisuusoikeus sopii hyvin nykyaikaisen liiketoiminnan, jossa muutokset tapahtuvat nopeasti, arvioimiseen. Myös yhteiskuntavastuu ilmiönä on hyvin dynaaminen. Siksi tässä tutkimuksessa yhteiskuntavastuun velvoittavuusarvioinnissa käytetään hyväksi uuden varallisuusoikeuden sidosperiaatteita, varautumis-, avoimuus- ja luottamuksensuojaperiaatteita. Velvoittavuusarviointia lähestyn tutkimuksessa kolmen yhteiskuntavastuuta koskevan oikeudellisen ongelman, velvoittavuus-, vastuu-, ja seuraamusongelman, kautta.

Uuden varallisuusoikeuden sidosperiaatteet näyttäisivät antavan yhden toimivan ratkaisun yhteiskuntavastuun oikeudellisen velvoittavuuden arvioinnissa. Periaatteiden avulla yritykset voitaisiin saattaa vastuuseen ennen kaikkea yhteiskuntavastuuraporteissaan antamistaan sitoumuksista, sekä toiminnassaan luomista odotuksista sidosryhmilleen. Tästä huolimatta on kuitenkin huomioitava, että oikeusperiaatteiden käyttöön oikeudellisessa ratkaisuharkinnassa liittyy vielä paljon epävarmuutta, sillä ne ovat alttiita ratkaisijan omille arvopunninnoille, mikä puolestaan voi varaantaa oikeudenmukaisten ratkaisujen antamisen.