”Ajattele, että sä oot Suomi ja sossut on Venäjä.” : toimijuuden tilat lastensuojelun sijaishuollossa

Abstract

Tutkin Pro Gradu- tutkimuksessani lastensuojelun sijaishuollossa eläneiden nuorten toimijuuden rakentumista sijaishuollossa. Tutkimusaineistona käytin lastensuojelulaitoksissa tai perhekodeissa eläneiden nuorten blogeihin kirjoittamia kertomuksia sijaishuollon aikaisesta elämästä.

Lastensuojelua ohjaavassa lainsäädännön ja lastensuojelun käytäntöjen kehittämisessä lapsen osallisuuden ja oikeuksien vahvistamiselle on annettu viimeaikoina aiempaa suurempi painoarvo. Tämä kehityskulku peittää helposti alleen lastensuojelun institutionaalisen tehtävän yhteiskunnallisen kontrollin toteuttajana. Sijaishuollossa eläneiden nuorten asema ja toimijuus on monimuotoisten rakenteellisten ja institutionaalisten odotusten rajaamaa. Erityisesti oman norminvastaisen käyttäytymisen vuoksi sijoitettuihin nuoriin voi kohdistua voimakkaita yksilön toimintamahdollisuuksia rajaavia käytänteitä. Laitosmainen ympäristö jo itsessään muokkaa nuoren toimijuuden mahdollisuuksia. Lasten oikeuksien toteutumisen ja sijaishuollon laadun näkökulmasta nuorten toimijuuden mahdollisuuksiin vaikuttavien tekijöiden paikantaminen on tärkeää.

Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimi lastensuojelututkimus, sekä toimijuudesta käyty sosiaalitieteellinen keskustelu. Muodostin lastensuojelun historiallista kehityskulkua ja institutionaalista tehtävää koskevan tiedon, sekä toimijuudesta käydyn teoreettisen keskustelun pohjalta toimijuuden tilan käsitteen, jonka avulla tarkastelin nuorten toimijuuden rakentumista. Metodologinen lähestymistapani kiinnittyy kriittiseen realismiin, jonka mukaisesti näen sosiaalisen todellisuuden rakenteiden olevan jatkuvassa vuorovaikutuksessa yksilöllisten toimijoiden kanssa. Nuorten toimijuus rakentui tässä rakenteiden ja yksilöllisen toiminnan välisessä jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

Analysoin aineiston teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin perusteella muodostin toimijuuden tilat, jotka jakaantuivat aktiiviseen, passiiviseen, sammutettuun, hauraaseen ja kapinoivaan toimijuuteen. Toimijuuden tilat olivat limittäisiä ja jatkuvassa liikkeessä olevia. Tämän lisäksi paikansin sijaishuollon ympäristöstä toimijuutta tukevia ja rajaavia tekijöitä.

Tutkimukseni tulokset vahvistivat tutkimuksen lähtöoletusta siitä että nuorille tarjoutuvien toimijuuden tilojen taustalta voidaan paikantaa toimijuutta rajaavia sekä sitä tukevia tekijöitä. Nuorten toimijuutta tukivat toimivat ihmissuhteet, kuulluksi tuleminen sekä nuoren oikeuksien puolustaminen. Toimijuutta rajaaviksi tekijöiksi määrittyi nuoriin kohdistettu vallankäyttö, vuorovaikutuksen ongelmat sekä väkivalta joka sisälsi myös rakenteelliseksi väkivallaksi määrittyviä tekijöitä. Toimijuutta rajaavien ja tukevien tekijöiden taustalla vaikuttavat lastensuojelun institutionaaliseen kehityskulkuun kytkeytyvät ristiriitaiset tuen ja kontrollin tavoitteet ja ne todellistuvat sijaishuollon käytännöissä nuorille tarjoutuvina toimijuuden tiloina.