’’Onpa mageeta ku tuolla se menee, siellä yläkerroksissa pörhältää’’ : narratiivinen tutkimus naisjohtajien esikuvista
Parviainen, Ella (2017)
Parviainen, Ella
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201702091072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201702091072
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli narratiivisen ja omaelämäkerrallisen haastatteluaineiston analyysin avulla kuvata ja tulkita keskijohtoa korkeamman tason naisjohtajien kerrontaa. Tarkastelun kohteena oli, mitkä henkilöt tai asiat paikantuvat kerronnassa naisjohtajille esikuviksi johtajuuden kannalta ja millaisena naisjohtajien esikuvien etsintä- ja rakentamisprosessi näyttäytyy. Lisäksi tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia merkityksiä esikuvat saavat naisten uralla, sekä mitä annettavaa esikuvilla on naisten johtajaidentiteetille.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä suomalaista keskijohtoa korkeammalla toimivaa naisjohtajaa. Haastattelut rakentuivat narratiivisen tutkimusotteen pohjalta kerronnallisiksi. Haastatteluilla kerätyt kertomukset sijoittuivat omaelämäkerrallisuuden periaatteen mukaisesti naisjohtajien lapsuudesta tämänhetkiseen uran vaiheeseen. Kerronnallisen haastattelun tuottamat kertomukset eli narratiivit analysoitiin temaattisella narratiivien analyysillä.
Tutkimus osoitti, että esikuvat paikantuivat merkityksellisiksi läpi elämänkaaren. Lapsuutta kuvaavassa kerronnassa vanhemmat tulkittiin tärkeiksi esikuviksi. Opiskeluaikana ja uran alkuvaiheessa miehisessä maailmassa menestyneet naisjohtajat rakentuivat esikuviksi kerronnassa. Tämänhetkisessä uravaiheessa esikuvat paikantuivat suhteessa siihen, miten naisjohtajat halusivat kehittää omaa johtajuuttaan. Esikuvien etsintä- ja rakentamisprosessia leimasi eri ominaisuuksien ihailu pikemminkin kuin yhden täydellisen esikuvan etsiminen. Esikuvien sukupuolen merkitys rakentui ristiriitaisena. Esikuvattomuuden tulkinnat toivat esiin toisaalta kaipuun esikuviin ja toisaalta kyseenalaistivat esikuvien merkityksen johtajuuskontekstissa.
Tutkimus tuotti yksilölähtöistä, positiivisesti virittynyttä naisjohtajuuden tarkastelua laajassa ajallisessa ja paikallisessa kontekstissa. Tutkimus kontribuoi naisjohtajuuden tutkimukseen syventämällä ymmärrystä johtajuuden rakentumisesta johtajaidentiteetin ja urakehityksen tarkastelujen kautta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä suomalaista keskijohtoa korkeammalla toimivaa naisjohtajaa. Haastattelut rakentuivat narratiivisen tutkimusotteen pohjalta kerronnallisiksi. Haastatteluilla kerätyt kertomukset sijoittuivat omaelämäkerrallisuuden periaatteen mukaisesti naisjohtajien lapsuudesta tämänhetkiseen uran vaiheeseen. Kerronnallisen haastattelun tuottamat kertomukset eli narratiivit analysoitiin temaattisella narratiivien analyysillä.
Tutkimus osoitti, että esikuvat paikantuivat merkityksellisiksi läpi elämänkaaren. Lapsuutta kuvaavassa kerronnassa vanhemmat tulkittiin tärkeiksi esikuviksi. Opiskeluaikana ja uran alkuvaiheessa miehisessä maailmassa menestyneet naisjohtajat rakentuivat esikuviksi kerronnassa. Tämänhetkisessä uravaiheessa esikuvat paikantuivat suhteessa siihen, miten naisjohtajat halusivat kehittää omaa johtajuuttaan. Esikuvien etsintä- ja rakentamisprosessia leimasi eri ominaisuuksien ihailu pikemminkin kuin yhden täydellisen esikuvan etsiminen. Esikuvien sukupuolen merkitys rakentui ristiriitaisena. Esikuvattomuuden tulkinnat toivat esiin toisaalta kaipuun esikuviin ja toisaalta kyseenalaistivat esikuvien merkityksen johtajuuskontekstissa.
Tutkimus tuotti yksilölähtöistä, positiivisesti virittynyttä naisjohtajuuden tarkastelua laajassa ajallisessa ja paikallisessa kontekstissa. Tutkimus kontribuoi naisjohtajuuden tutkimukseen syventämällä ymmärrystä johtajuuden rakentumisesta johtajaidentiteetin ja urakehityksen tarkastelujen kautta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]