Ympäristörikos vai suojeltava elinkeino?: diskurssianalyysi koneellisen kullankaivun loppumisen käsittelystä maakuntalehti Lapin Kansassa 2008–2011

Abstract

Pro gradu –tutkielmassani selvitän, miten maakuntalehti Lapin Kansa on käsitellyt Lemmenjoen kansallispuistossa harjoitettavaa koneellista kullankaivua ja sen lopettavaa, vuonna 2011 säädettyä kaivoslakia kirjoituksissaan 2008–2011. Tutkimuksen metodina hyödynnän diskurssianalyysia, joka soveltuu muun muassa mediatekstien analyysimenetelmäksi. Diskurssianalyysin avulla pyrin erottamaan aineistosta hallitsevia puhetapoja ja sitä, miten maakuntalehti representoi aihetta lehden sivuilla julkaistuissa kirjoituksissa. Keskustelua määrittävien diskurssien lisäksi selvitän, kenelle Lapin Kansa jakaa puheenvuorot aiheeseen liittyvässä keskustelussa.

Tutkimusaineisto koostui 62 Lapin Kansassa julkaistusta kirjoituksesta, joista suurin osa oli uutisjuttuja. Aineistoon kuului myös mielipidekirjoituksia, kolumneja ja pääkirjoitus. Tutkimustuloksissa erotin aineistosta kolme hegemonista diskurssia eli hallitsevaa puhetapaa, joiden kautta aihetta representoitiin. Diskurssit olen nimennyt vastakkainasettelun diskurssiksi, puolustusdiskurssiksi sekä laillisuus- ja päätöksentekodiskurssiksi.

Analyysini perusteella maakuntalehti Lapin Kansan tapa käsitellä kullankaivua ei ole ollut objektiivinen ja tasapuolinen. Aineistossa on havaittavissa selkeää epäsymmetriaa, joka nousee esiin paitsi diskurssien välisiä, myös niiden sisäisiä valtasuhteita tarkastelemalla. Analyysini mukaan Lapin Kansa antaa kullankaivajien itsensä määritellä kullankaivun ja sen ympärillä käytävän keskustelun, kun taas vastakkainasettelun diskurssissa nimetyt vastakkaiset intressiryhmät, kuten Metsähallitus, luonnonsuojelu sekä saamelaiset ja poronhoito jätetään keskustelussa ulkopuolisiksi.