Viranomaisen vastuu sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa ja sosiaalisten oikeuksien heikennyskielto erityisesti vammaislainsäädännön näkökulmasta
Lindroos, Mikko (2017)
Lindroos, Mikko
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201702241080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201702241080
Tiivistelmä
Sosiaaliset oikeudet ovat osa perus- ja ihmisoikeusjärjestelmää. Perustuslain mukaan valtio on ensisijaisesti vastuussa sosiaalisten oikeuksien toteuttamisesta. Valtio on antanut lainsäädännössä osan näistä tehtävistä alemmille viranomaisille. Nämä tehtävät rahoitetaan pääosin valtionosuuksien turvin. Järjestämisvastuu näistä tehtävistä on usein kunnilla, jotka vastaavat välillisesti sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta.
Tässä tutkielmassa perehdytään vammaislainsäädännön systematiikkaan osana sosiaalihuollon lainsäädäntöä. Tutkielmassa käytetään vammaisten oikeuksia esimerkkinä sosiaalisten oikeuksien tulkitsemisessa perus- ja ihmisoikeusjärjestelmässä, lainsäädäntötyössä, oikeuskäytännössä, kuntien soveltamiskäytännössä sekä ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännössä. Lisäksi syvennytään vammaisuuden määrittelyyn liittyvään problematiikkaan lainsäädännön näkökulmasta esimerkiksi subjektiivisten ja määrärahasidonnaisten oikeuksien kohdalla.
Tutkielmassa perehdytään kunnallisen viranomaisen ja valtion vastuuseen vammaisten oikeuksien toteuttamisessa. Kunnallisessa näkökulmassa korostuvat viranomaisen harkintavalta ja voimavarojen kohdentaminen. Valtiollisessa kontekstissa pääpaino on sosiaalisten oikeuksien heikentämiskiellossa ja muissa sosiaalisten perusoikeuksien oikeusvaikutuksissa.
Tutkielma on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Kysymyksinä ovat kunnallisen viranomaisen vastuu vammaisten oikeuksien toteuttamisessa, valtion vastuu sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa sekä sosiaalisten oikeuksien heikennyskiellon merkitys taloudellisessa taantumassa. Tutkielmassa on huomioitu myös tulevaisuuden skenaarioita, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja vammaislainsäädännön kokonaisuudistus.
Tärkeimpinä lähteinä ovat perustuslakivaliokunnan tulkintakannanotot sekä sosiaalioikeuteen liittyvä kirjallisuus. Sosiaalisten oikeuksien heikentämiskiellon osalta käydään läpi yleiset perusoikeuksien rajoitusperiaatteet, asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä, hallinto-oikeudelliset periaatteet erityisesti luottamuksensuojan kannalta sekä muut sosiaalisten perusoikeuksien oikeusvaikutukset.
Tutkielma kattaa niin ikään analyysin YK:n vammaisyleissopimuksen ratifiointiprosessista Suomessa. Tutkielman päättää yhteenveto sisältäen pohdinnan ja tulkintakannanotot.
Tässä tutkielmassa perehdytään vammaislainsäädännön systematiikkaan osana sosiaalihuollon lainsäädäntöä. Tutkielmassa käytetään vammaisten oikeuksia esimerkkinä sosiaalisten oikeuksien tulkitsemisessa perus- ja ihmisoikeusjärjestelmässä, lainsäädäntötyössä, oikeuskäytännössä, kuntien soveltamiskäytännössä sekä ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännössä. Lisäksi syvennytään vammaisuuden määrittelyyn liittyvään problematiikkaan lainsäädännön näkökulmasta esimerkiksi subjektiivisten ja määrärahasidonnaisten oikeuksien kohdalla.
Tutkielmassa perehdytään kunnallisen viranomaisen ja valtion vastuuseen vammaisten oikeuksien toteuttamisessa. Kunnallisessa näkökulmassa korostuvat viranomaisen harkintavalta ja voimavarojen kohdentaminen. Valtiollisessa kontekstissa pääpaino on sosiaalisten oikeuksien heikentämiskiellossa ja muissa sosiaalisten perusoikeuksien oikeusvaikutuksissa.
Tutkielma on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Kysymyksinä ovat kunnallisen viranomaisen vastuu vammaisten oikeuksien toteuttamisessa, valtion vastuu sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa sekä sosiaalisten oikeuksien heikennyskiellon merkitys taloudellisessa taantumassa. Tutkielmassa on huomioitu myös tulevaisuuden skenaarioita, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja vammaislainsäädännön kokonaisuudistus.
Tärkeimpinä lähteinä ovat perustuslakivaliokunnan tulkintakannanotot sekä sosiaalioikeuteen liittyvä kirjallisuus. Sosiaalisten oikeuksien heikentämiskiellon osalta käydään läpi yleiset perusoikeuksien rajoitusperiaatteet, asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä, hallinto-oikeudelliset periaatteet erityisesti luottamuksensuojan kannalta sekä muut sosiaalisten perusoikeuksien oikeusvaikutukset.
Tutkielma kattaa niin ikään analyysin YK:n vammaisyleissopimuksen ratifiointiprosessista Suomessa. Tutkielman päättää yhteenveto sisältäen pohdinnan ja tulkintakannanotot.
Kokoelmat
- Pro gradut [3930]