Cleantech-alan viennin onnistuminen pk-yritysten näkökulmasta

Abstract

Pro gradu -tutkielma selvittää, miten ja miksi suomalaisten pk-yritysten cleantech-vienti onnistuu tai epäonnistuu. Toisin sanoen, mitkä ovat alan pk-yritysten viennin pullonkauloja. Tutkielma sijoittuu politiikan teorian positivistiseen jälkibehavioralismin traditioon. Työ on laadullinen kansainvälisten suhteiden talouspolitiikan ja poliittisen talouden valtarakenteita tarkasteleva tutkielma, joka analysoi seitsemää pohjoissuomalaista cleantech-yrityshaastattelua ja lisäksi kuutta julkishallinnon vientiasiantuntijahaastattelua aiheesta seuraavien alatutkimuskysymyksen avulla: Onko suomalaisilla toimijoilla joitakin tyypillisiä asenteita, piirteitä tai arvoja, jotka vaikeuttavat viennin kehittymistä? Miten nämä tekijät erottuvat suomalaisten yritysten strategisissa valinnoissa tai viranomaisten taholta johtamisessa ja markkinoinnissa? Millainen talouspoliittinen näkemys yrittäjillä on viennin ongelmista? Tutkimusmenetelmänä on asiantuntijahaastattelujen sisällönanalyysi. Porterin kilpailuetutimantti-malli, käyttäytymistaloustieteen rajoitettu rationaalisuus ja rationaalisen valinnan teoria sekä Hofsteden kulttuuriset ominaisuudet selittävät erikseen mutta varsinkin hyvin yhdessä cleantech-alan pk-yritysten viennin pullonkauloja.

Tutkielman keskeisinä johtopäätöksinä on, että vaikka ympäristöliiketoiminta on alana erittäin kasvava niin lähi- kuin kaukomarkkinalla ja suomalaiset ovat ympäristöteknologian huippuosaajia, alan pk-yritysten viennissä on useita haasteita. Pk-yrityksien yksilölliset vientistrategiat sisältävät lukemattomia erilaisia tuloksellisia vientioperaatioita ja – kanavia. Samalla yritysten merkittävin haaste viennin onnistumiseksi on tavata asiakas tai vientiyhteistyökumppani sekä rakentaa luottamuksellinen, läheinen ja pitkäaikainen vientisuhde. Pk-yritysten taloudellisien, vientihenkilöiden inhimillisien ja kohdemarkkinatiedon resurssihaasteiden sekä kotimaan ja kohdemarkkinan toimintaympäristön haasteiden voittamiseksi tarvitaan eniten ulkopuolista tukea. Yritysten avuksi ja vienninedistämistarkoituksessa julkishallinto kokosi vuonna 2012 julkiset vientipalveluorganisaatiot Team Finland – verkostoksi. Verkoston kansainvälistymispalveluissa ilmenee kuitenkin useita kehittämistarpeita, joista merkittävimmät liittyvät cleantech-yrityksen ja sen tuotteiden viralliseen määrittelyyn, innovatiivisten cleantech-hankkeiden ja -kasvuyritysten tunnistamiseen rahoituspäätöksenteossa, Team Finland -palvelujen päällekkäisyyksiin sekä verkoston toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja verkoston ja yritysten väliseen tiedonkulkuun.