”Rehellisyyttä arvostethin”: hyveet kotikasvatuksessa 1930-1950 -luvulla Keski- ja Etelä-Lapin maalaiskylissä

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää millaisia hyveitä ja vahvuuksia kotikasvatus korosti 1930-50 -luvulla eläneiden muistoissa Keski- ja Etelä-Lapin syrjäisissä maalaiskylissä. Tarkastelun perustana käytän positiivisen psykologian pioneerin Martin Seligmanin (2008) teoriaa hyveistä ja vahvuuksista.

Tutkimus edustaa tapaustutkimusta, jossa tutkimushenkilöinä ovat neljä ikäihmistä. Tutkimushenkilöt ovat kotoisin syrjäisistä Keski- ja Etelä-Lapin kylistä, joissa ovat myös viettäneet lapsuutensa ja nuoruutensa. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, jotka on toteutettu puolistrukturoidulla menetelmällä. Olen analysoinut tulokset käyttäen laadullista sisällönanalyysia.

Tämän tutkimuksen perusteella 1930-1950 -luvulla Keski- ja Etelä-Lapin maalais-kylien kotikasvatuksessa korostuneimmat hyveet olivat ”rohkeus”, ”oikeudenmukaisuus” ja ”rakkaus ja inhimillisyys”. Nämä kolme aineistossa eniten ilmennyttä hyvettä edustavat emotionaalisia, kansalais- ja ihmissuhdevahvuuksia, jotka ilmenivät tässä tutkimusaineistossa muun muassa ”sinnikkyyden, aikaan saapuuden ja uutteruuden”, ”kansalaisuuden, velvollisuudentunnon, yhteistyön ja lojaaliuden” sekä ”rakastamisen ja rakastetuksi tulemisen” vahvuuksina.

Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, muun muassa tutkimuksen luonteesta johtuen. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää merkittävinä esimerkiksi paikallista kasvatushistoriaa ajatellen. Lisäksi tutkimus antaa välineitä tämän päivän vanhemmuudelle ja kotikasvatuksen arvopohdinnoille.