Kertomuksia elämyksistä : narratiivinen tutkimus luokanopettajien työuran merkittävistä kokemuksista

Abstract

Tutkimuksen aiheena on luokanopettajien työurallaan kokemat elämykset. Taustalla on opettajan työn muutokset: opettajien stressi on lisääntynyt ja työtyytyväisyys madaltunut, mutta silti työ koetaan innostavaksi. Mikä työssä sitten innostaa? Tässä tutkimuksessa opettajan työtä lähestytään elämys-käsitteen avulla. Tutkimuksessa elämykset nähdään subjektiivisina, ainutlaatuisina ja merkityksellisinä kokemuksina. Elämyksiin sisältyvät myös niiden tuomat muutoksen ja kehittymisen mahdollisuudet, jonka vuoksi ne ovat erityisen tärkeitä. Tässä tutkimuksessa elämykset ymmärretään myös omaelämäkerrallisina muistoina: ne ovat henkilökohtaisia tapahtumia, jotka ovat sitoutuneet osaksi minää.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia elämyksiä luokanopettajat työurallaan kokevat. Tutkimuksessa otettiin myös selvää siitä, millaisista aineksista elämykset muodostuvat sekä millainen on elämysten merkitys luokanopettajille. Kyseessä on narratiivinen omaelämäkertatutkimus. Aineisto koostuu neljän luokanopettajan omaelämäkerrallisesta yksilöhaastattelusta.

Omaelämäkertanarratiivien temaattisen haastattelun perusteella syntyi kolme kategoriaa erilaisille elämyksille: kertomukset haasteista, ihmisistä ja arjesta. Luokanopettajien elämykset ovat kertomuksen muotoon puettuja ainutlaatuisia ja eloisia muistoja koetusta. Niissä on jotain tavallisesta poikkeavaa, vuorovaikutukseen liittyvää. Elämyksien edellytys on sitoutuminen työhön, sillä vain siten elämyksiä on ylipäätään mahdollista kokea. Näin elämykset voidaan aistia toisaalta miellyttäviksi, mutta toisaalta myös haastaviksi tapahtumiksi työuralla. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan väittää, että elämyksistä voi oppia ja tunteiden vuoristoradan kautta myös kasvaa ja kehittyä opettajana. Elämyksiä tutkimalla voidaan saada tietoa siitä, mitkä asiat ovat yksilölle elämässään tärkeitä ja arvokkaita.