Vanhemmuuden arviointi kiintymyssuhdeteoreettisesta näkökulmasta, kansainvälisten tutkimusartikkeleiden pohjalta

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitetään systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, miten kiintymyssuhdeteoriaa kuvataan vanhemmuuden arviointia koskevissa kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, miten vanhemmuuden arviointiin liittyvissä tutkimusartikkeleissa kuvataan vaikuttavuutta. Tutkielman aineistona on seitsemän kansainvälistä tutkimusartikkelia vanhemmuuden arvioinnista, joihin sisältyy sekä kiintymyssuhdeteoreettinen että sosiaalityön näkökulma.

Kiintymyssuhdeteorian kuvaamisessa on muodostettu aineistosta kolme teemaa, jotka ovat nimetty seuraavasti: Turvallinen kiintymyssuhde ja turvaton kiintymyssuhde sekä kiintymyssuhteen tiedostaja. Turvallisen kiintymyssuhteen alle on teemoitettu vanhemmuuteen vaikuttavia tekijöitä, joilla on merkitystä turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiselle lapsen ja vanhemman välille. Kiintymyssuhteen tiedostamisella tarkoitetaan, että sosiaalityöntekijä tiedostaa kiintymyssuhteen olemassaolon ja sen laadun merkityksen lapsen ja vanhemman välillä, sekä sosiaalityön merkityksen turvallisen kiintymyssuhteen mahdollistajana ja tiedostajana.

Tutkimusartikkeleissa tuli selkeästi esille kiintymyssuhdeteoreettinen näkökulma. Tutkimustulokset vahvistivat kiintymyssuhdeteorian ekologisen lähestymistavan merkittävyyttä, kun arvioidaan vanhemmuutta ja lapsen kasvuolosuhteita. Vaikuttavuuden näkökulmasta tutkielma vahvisti, että tukemalla perheitä turvattoman kiintymyssuhteen aiheuttamien tekijöiden ennaltaehkäisemisellä ja puuttumisella, tuetaan myös lapsen ja vanhempien turvallista kiintymyssuhdetta.