Työhyvinvointia tanssi-liiketerapeuttisin menetelmin

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tanssi-liiketerapian (TLT) soveltuvuutta työhyvinvoinnin tueksi. Tanssi-liiketerapeuttiharjoittelijana ohjasin kahdelle sosiaali- ja terveysalan työryhmälle TLT-työhyvinvointityöskentelyä noin yhdeksän kertaa/ryhmä vuoden 2015 aikana. Tutkimuksen alussa ja lopussa keräsin näihin ryhmiin osallistuneilta haastattelulomakkeet, jotka toimivat tutkimukseni empiirisenä aineistona. Päätutkimuskysymykseni oli: Mitä merkitystä tanssi-liiketerapialla on työhyvinvoinnin kokemukseen? Alatutkimuskysymyksiä olivat: 1. Syntyykö tanssi- ja liiketerapeuttisesta työskentelystä oivalluksia, jotka ovat siirrettävissä arjen työelämään? 2. Syntyykö työskentelyn pohjalta muutoksia ajattelutapoihin ja erityisesti ajatuksiin itsestä? 3. Millaiseksi työntekijät kokevat työyhteisönsä ennen ja jälkeen TLT-pohjaisen työhyvinvointityöskentelyn?

Toteutin tutkimuksen toimintatutkimuksena ja osallistujien vastauksia analysoin kokemuksen tutkimuksen ideologian mukaisesti ja tulkitsevan fenomenologisen analyysimenetelmän (Interpretative phenomenological analysis, IPA) avulla. Tutkimukseen osallistuneet kokivat merkittävimmäksi työhyvinvointia lisääväksi yksittäiseksi kokemukseksi rentoutumisen kokemuksen TLT-työskentelyssä. Työskentely lisäsi tutkimukseen osallistuneissa työyhteisöissä iloa, leikkimielisyyttä ja se vapautti työyhteisön ilmapiiriä. Myös avoimuuden, luottamuksen ja sallivuuden koettiin lisääntyneen työtovereita kohtaan. TLT-työskentely antoi työkaluja asiakastyöhön, sekä lisäsi itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja näiden auttamistyötä itsekin tekevien ihmisten kokemuksien mukaan. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että TLT tarjoaa monipuolisen ja ihmisen kokonaisvaltaisesti käsittävän menetelmän, jota voidaan soveltaa hyvin myös työhyvinvoinnin tueksi. Jatkotutkimusta aiheesta voitaisiin tehdä ottamalla mukaan lisää erilaisia työyhteisöitä eri aloilta sekä kokeilemalla erilaisia sovellutuksia TLT:sta esimerkiksi puheeseen perustuvan työnohjauksen ohella.