Nais- ja mieskuvat peruskoulun viidennen luokan oppilaiden piirustuksissa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten nais- ja mieskuvat ilmenevät peruskoulun viidennen luokan oppilaiden piirustuksissa. Tutkin myös nais- ja mieshahmojen muun kuvaamisen yhtäläisyyksiä ja eroja. Piirustuksia tutkiessa on otettava huomioon oppilaiden kehitysvaihe, kuvallisen kehityksen vaihe ja kuvaamisen tavat. Tutkielma on laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä toimi eläytymismenetelmä, jonka pohjalta kirjoitin kaksi toisistaan hiukan poikkeavaa kehyskertomusta. Molemmissa esiintyi joko mies- tai naishahmo, jonka vaatteille nauretaan. Näiden pohjalta lapset piirsivät minulle aineiston. Litteroin kerätyn aineiston ensin formalistisella kuva-analyysilla, jonka jälkeen teemoittelin ja tarkemmin analysoin sen semioottisen kuva-analyysin avulla. Tutkielman perusteella selvisi, että Kaisa- ja Kalle-nimiset hahmot oli pääasiassa koodattu joko naisiksi tai miehiksi erilaisten perinteisten merkkien avulla. Tämän lisäksi molempien hahmojen vaatteissa esiintyi paljon kuvioita, kuoseja ja tekstejä, jotka kertovat nolona pidetystä lapsellisuudesta ja epätyylikkyydestä. Pelkästään Kalle-hahmoilla esiintyi reikiä ja paikkoja. Lapset keskittyivät myös kuvaamaan juuri vaatteiden ja hahmojen sisältöä eli sisäjäsennystä ympäristön ja suhteiden kuvaamisen sijaan. Tulokset ovat hyvä ilmaisu siitä, millä merkeillä mies- ja naiskoodaus tapahtuu sekä millaisia yhteisiä ja eriäviä noloja piirteitä vaatteisiin liittyy lasten kokemusmaailmassa.

The purpose of this master’s thesis was to find out what kind of portrayals of women and men can be found in drawings made by fifth graders. I was also looking for similarities and differences in general depiction of female and male characters. When researching drawings made by children, it is important to take into account how children of this age usually behave and how they draw and portray things. This was a qualitative study and the researched material was collected using the empathy-based method. I wrote two slightly different frame stories where the character is named either with a traditional boy’s or a girl’s name, and where the character’s clothes were laughed at. Fifth graders drew pictures of the character’s clothes based on these frame stories. Transcription was done using formalistic image analysis. Theme identification and decoding of the material was done using the semiotic image analysis. The study found that the ‘Kaisa’ and ‘Kalle’ characters were female and male-coded with traditional signs. Additionally, both the boy and the girl character also had a large number of different figures, patterns and texts on their clothes, representing embarrassing childishness and unstylishness. Only the ‘Kalle’ characters had holes and patches. Children also focused on depicting what the clothes and the characters looked like, i.e., the cohesiveness of the differentiation inside the figure. What the children did not focus on was the character’s surroundings and relations. The results show how girl and boy characters are coded to their assigned genders, and also what kind of similar and different embarrassing features related to clothing are present in children’s’ perceptions of reality.