Inhokkiäänet. Epämiellyttävän äänen kokeminen
Riipi, Markku (2017)
Riipi, Markku
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706081200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706081200
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee ihmisten reagointeja ja kokemuksia epämiellyttävistä äänistä. Mikä ääni koetaan epämiellyttävänä ja miten ko. ääni saa reagoimaan ja minkälaisen kokemuksen epämiellyt-tävä ääni herättää, ja miten kokemusta jaetaan. Mistä epämiellyttävä ääni syntyy ja mikä on sen al-kulähde. Mihin tapahtumaan tai asiaan ääni liittyy, millä sanoilla ääntä luonnehditaan, mitä toimintaa epämiellyttävän äänen kuullessaan seuraa.
Tutkimukseni aihe liittyy läheisesti eri äänimaisemien, äänien tulkitaan ja analysointiin siitä, miten ne vaikuttavat kuuloaistiin, kuulemiseen, kuuntelemiseen sekä yleiseen hyvinvointiin.
Tutkimus keskittyy henkilöiden kokemuksiin ympäröivästä äänimaisemista ja epämiellyttävistä ää-nistä lähtökohtanaan fenomenologinen näkökulma, analyysimenetelmä ja -tutkimusstrategia.
Aineisto tutkimukseen on hankittu haastatteluin, sekä aineistonhankintamenetelmästä, jossa on pyydetty tutkittavia kuvailemaan kokemuksiaan epämiellyttävistä äänistä. Tähän tutkimukseen liit-tyy tietynlainen ongelma ja kehittämistarve, sillä tämän tutkimuksen tarkoitus on myös selvittää, miten ja millä keinoilla voisi vaikuttaa omaan äänimaisemaan hyvinvointia parantavasti.
Tutkimus osoitti, että tietyt äänet muistetaan inhottavana ja ne ovat aikaan tai paikkaan sidottuja. Tietyt äänet saivat pelokkaaksi, ja että väärä aika ja paikka saa miellyttävän äänen muuttumaan epämiellyttäväksi. Myös alhainen reagointiherkkyys tietyille äänille esiin nousi vastauksissa, vaikka äänet eivät itse äänen voimakuudeltaan olekaan suuria, vaan alhainen reagointiherkkyys viittaa enemmänkin äänen taajuuteen. Keskeisimpiä teemoja, mitä tutkimuksessani esiin nousevat, ovat melu ja hiljaisuus. Tavoitteenani tässä tutkimuksessa haastattelujen kautta on tuottaa sellaista tietoa, joka tulee esille haastateltavien mielipiteistä, käsityksistä, havainnoista, merkityksistä ja/tai kokemuksista epämiellyttävistä äänistä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että epämiellyttävää ääntä ei kuvailla yhdellä tai kahdella eri tavalla, vaan äänen luonnehdintaa tapahtuu hyvin monella tapaa.
Tutkimukseni toi myös esiin hieman yllättäviäkin tuloksia. Tutkimukseni osoittaa, että kodin ja asuinympäristön elvyttävä rooli voi muuttua vastakkaiseksikin. Kotona ja asuinympäristössä löytyy epämiellyttäviä ääniä, jotka nimenomaan koettiin ärsykkeeksi, stressiä aiheuttavaksi ääniksi.
Tutkimukseni aihe liittyy läheisesti eri äänimaisemien, äänien tulkitaan ja analysointiin siitä, miten ne vaikuttavat kuuloaistiin, kuulemiseen, kuuntelemiseen sekä yleiseen hyvinvointiin.
Tutkimus keskittyy henkilöiden kokemuksiin ympäröivästä äänimaisemista ja epämiellyttävistä ää-nistä lähtökohtanaan fenomenologinen näkökulma, analyysimenetelmä ja -tutkimusstrategia.
Aineisto tutkimukseen on hankittu haastatteluin, sekä aineistonhankintamenetelmästä, jossa on pyydetty tutkittavia kuvailemaan kokemuksiaan epämiellyttävistä äänistä. Tähän tutkimukseen liit-tyy tietynlainen ongelma ja kehittämistarve, sillä tämän tutkimuksen tarkoitus on myös selvittää, miten ja millä keinoilla voisi vaikuttaa omaan äänimaisemaan hyvinvointia parantavasti.
Tutkimus osoitti, että tietyt äänet muistetaan inhottavana ja ne ovat aikaan tai paikkaan sidottuja. Tietyt äänet saivat pelokkaaksi, ja että väärä aika ja paikka saa miellyttävän äänen muuttumaan epämiellyttäväksi. Myös alhainen reagointiherkkyys tietyille äänille esiin nousi vastauksissa, vaikka äänet eivät itse äänen voimakuudeltaan olekaan suuria, vaan alhainen reagointiherkkyys viittaa enemmänkin äänen taajuuteen. Keskeisimpiä teemoja, mitä tutkimuksessani esiin nousevat, ovat melu ja hiljaisuus. Tavoitteenani tässä tutkimuksessa haastattelujen kautta on tuottaa sellaista tietoa, joka tulee esille haastateltavien mielipiteistä, käsityksistä, havainnoista, merkityksistä ja/tai kokemuksista epämiellyttävistä äänistä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että epämiellyttävää ääntä ei kuvailla yhdellä tai kahdella eri tavalla, vaan äänen luonnehdintaa tapahtuu hyvin monella tapaa.
Tutkimukseni toi myös esiin hieman yllättäviäkin tuloksia. Tutkimukseni osoittaa, että kodin ja asuinympäristön elvyttävä rooli voi muuttua vastakkaiseksikin. Kotona ja asuinympäristössä löytyy epämiellyttäviä ääniä, jotka nimenomaan koettiin ärsykkeeksi, stressiä aiheuttavaksi ääniksi.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]