Peruskoulun ja lukion kurinpitoluonteinen toimivalta

Abstract

Tutkielma systematisoi ja tulkitsee oikeusjärjestyksen kantaa peruskoulun ja lukion kurinpitoluonteiseen toimivaltaan, tutkii oikeudellisia ongelmia erityisesti normihierarkian alatason säädöksissä sekä tekee oikeusvertailua. Ensiksi tarkastellaan Suomen valtakunnallisia säädöksiä. Tärkeitä niiden kurinpitoluonteisia keinoja ovat esimerkiksi kasvatuskeskustelu, jälki-istunto ja oppilaan tai opiskelijan poistaminen. Kasvatuskeskustelusta käsitellään muun muassa sitä, miltä osin se on tarkoitettu ensisijaiseksi keinoksi ja keiden siihen on tahdottu osallistuvan. Jälki-istuntoon puolestaan todetaan liittyvän tämänhetkisten säännösten vuoksi merkittäviä toimeenpanovaikeuksia. Silti jälki-istuntoon määrääminen katsotaan nykyään osaksi opettajalle kuuluvaa toimivaltaa, jota koulutuksen järjestäjä ei voi ottaa pois. Oppilaan tai opiskelijan poistamisesta nostetaan vielä esiin, että siihen ryhdyttäessä päädytään perusopetuksessa helposti valvontaongelmiin. Toiseksi tarkastellaan alatason säädöksiä, joista havaitaan erityisesti, että koulutuksen järjestäjillä vaikuttaa olevan taipumusta rajoittaa toisaalta virkamiehiä, toisaalta oppilaita ja opiskelijoita enemmän kuin valtakunnalliset säädökset sallisivat. Tutkielmaan vielä kuuluvassa oikeusvertailussa tehtävistä huomioista merkittävä on esimerkiksi, että New Yorkin osavaltiossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa lait jättävät Suomea enemmän asioita säädettäväksi oikeusjärjestyksen alatasoilla.