"Would you care more if I was a panda?" – WWF:n mainoskuvien kulttuuriset merkitykset
Liikala, Heidi (2017)
Liikala, Heidi
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706131209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706131209
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaisia kulttuurisia merkityksiä WWF:n (World
Wildlife Fund for Nature) eläinmainoskuvista löytyy. Metodinani käytän empiiristen
havaintojen lisäksi Roland Barthesin mallia denotaatiosta ja konnotaatiosta. Löytämiäni
tuloksia hyödynsin tutkielmani produktio-osassa, jossa suunnittelin ja toteutin kolmen
mainosjulisteen sarjan.
Avaan semiotiikkaa yleisellä tasolla ja erottelen tärkeimpiä semioottisia koulukuntia.
Käyn läpi myös mainontaa ja sen historiaa, erotellen tutkielmani kannalta olennaiset
mainonnan lajit, yhteiskunnallisen ja kaupallisen mainonnan. Lisäksi kerron, kuinka
mainonta on siirtymässä ympäristötietoisempaan ajatteluun, josta annan konkreettisia
esimerkkejä kirjallisuuden ja empiiristen havaintojen perusteella. Esittelen myös
WWF:n mission, toimintaa ja saavutuksia sekä järjestön käyttämiä mainonnan keinoja.
Analysoin yhteensä yhdeksän mainoskuvaa, jotka olen jaotellut kolmeen eri teemaan:
sukupuuttoon, ilmaston lämpenemiseen ja liikakalastukseen. Jokaiseen teemaan
kuuluu kolme saman kampanjan mainosta. Viimeistä kampanjaa lukuunottamatta
käyn kaikkien teemojen mainosten denotatiiviset tasot erikseen. Konnotatiivisia
tasoja tarkastelen kampanjasta riippuen myös samanaikaisesti.
Mainosten aiheet ja kuviin valitut eläimet, ihmisen toiminnasta aiheutunut tulevaisuuden
skenaarioiden visualisointi, tarinallisuus, elementit piilomerkitysten antajana,
kuvanmuokkaus sekä kuvan ja tekstin suhde ovat kaikki mainoksista löydettyjä
kulttuurisia merkityksiä. Näitä havaintoja käytän myös julistesarjassani. Tutkimus
osoitti, että erilaisilla visuaalisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa kulttuuristen
merkitysten muodostumiseen ja niitä voi hyödyntää myös mainonnan suunnittelussa.
Wildlife Fund for Nature) eläinmainoskuvista löytyy. Metodinani käytän empiiristen
havaintojen lisäksi Roland Barthesin mallia denotaatiosta ja konnotaatiosta. Löytämiäni
tuloksia hyödynsin tutkielmani produktio-osassa, jossa suunnittelin ja toteutin kolmen
mainosjulisteen sarjan.
Avaan semiotiikkaa yleisellä tasolla ja erottelen tärkeimpiä semioottisia koulukuntia.
Käyn läpi myös mainontaa ja sen historiaa, erotellen tutkielmani kannalta olennaiset
mainonnan lajit, yhteiskunnallisen ja kaupallisen mainonnan. Lisäksi kerron, kuinka
mainonta on siirtymässä ympäristötietoisempaan ajatteluun, josta annan konkreettisia
esimerkkejä kirjallisuuden ja empiiristen havaintojen perusteella. Esittelen myös
WWF:n mission, toimintaa ja saavutuksia sekä järjestön käyttämiä mainonnan keinoja.
Analysoin yhteensä yhdeksän mainoskuvaa, jotka olen jaotellut kolmeen eri teemaan:
sukupuuttoon, ilmaston lämpenemiseen ja liikakalastukseen. Jokaiseen teemaan
kuuluu kolme saman kampanjan mainosta. Viimeistä kampanjaa lukuunottamatta
käyn kaikkien teemojen mainosten denotatiiviset tasot erikseen. Konnotatiivisia
tasoja tarkastelen kampanjasta riippuen myös samanaikaisesti.
Mainosten aiheet ja kuviin valitut eläimet, ihmisen toiminnasta aiheutunut tulevaisuuden
skenaarioiden visualisointi, tarinallisuus, elementit piilomerkitysten antajana,
kuvanmuokkaus sekä kuvan ja tekstin suhde ovat kaikki mainoksista löydettyjä
kulttuurisia merkityksiä. Näitä havaintoja käytän myös julistesarjassani. Tutkimus
osoitti, että erilaisilla visuaalisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa kulttuuristen
merkitysten muodostumiseen ja niitä voi hyödyntää myös mainonnan suunnittelussa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4494]