KAAOKSESTA KOSMOKSEEN eli päätöksenteko kuvataiteilijan liikeidean muotoilussa

Abstract

Tutkielmani koostuu taiteellisesta produktiosta ja tieteellisestä tutkimuksesta. Taiteellisen produktion lähtökohtana oli suunnitella itselleni muotoilullisin menetelmin liikeidea, joka mahdollistaa sekä vapaan kuvataiteellisen toiminnan että riittävän toimeentulon hankkimisen. Tieteellisen tutkimukseni tavoitteena oli saada selville, miten tässä sooloprojektissa, jossa minulla oli kaksoisrooli muotoilijana ja muotoilun asiakkaana, prosessi toteutui siinä syntyneiden päätösten ja edellämainitun kaksoisroolin näkökulmasta. Tämän tiedon saavuttamiseksi määrittelin seuraavat kolme tutkimuskysymystä. Millaisia päätöksiä muotoiluprosessissa syntyi? Mitkä tekijät vaikuttivat noihin päätöksiin? Miten taiteilijuuden ja muotoilijuuden välinen roolijako jäsentyi? Tämä oli laadullinen tapaustutkimus. Aineistonani tutkimuksessa oli muotoiluprosessin aikana kirjoittamani päiväkirja. Koodasin sen poimien sieltä kaksikymmentäneljä päätöstä ja näiden kuusitoista ominaisuutta. Tämän jälkeen analysoin aineistoa tyyppianalyysillä. Muodostin päätöksistä ominaisuuksiensa samankaltaisuuksien mukaan neljä ideaalityyppiä käyttäen tulkintani tietopohjana alan kirjallisuutta ja teollisen muotoilun koulutukseni tuomaa alan perustietoutta. Päätösten neljä ideaalityyppiä olivat muotoilun menetelmiin pohjautuvat prosessipäätökset, tietopohjaiset sisältöpäätökset, tunnepohjaiset päätökset ja viestintäpäätökset. Ensimmäisen tyypin päätöksille oli tyypillistä, että niiten perusteluina oli aineistossa muotoilun vakiintuneet käytänteet. Toisen tyypin päätöksiä ohjaili käyttäjätutkimus ja muu taustojen kartoitus. Tunnepohjaiset päätökset syntyivät prosessin aikana ilmenneiden tunteiden pohjalta. Viestintäpäätösten vaikuttimina oli visuaaliseen tyyliin ja viestin välittymiseen liittyneet pohdinnat. Muotoiljan ja taiteilijan roolit muotoiluprosessissa jäsentyivät siten, että taiteilijalle määrittyi asiakkaan rooli ja muotoilijan tehtävänä oli jäsentää asiakkaan tarpeet suunnitteluajureiksi. Suunnitteluajurit toimivat sen jälkeen muotoilijan työkaluina ideoita arvioitaessa ja päätöksiä tehtäessä.

This thesis comprises na artistic production and a theoretical study. The aim of the artistic production was to use designerly methods to crystallize a business idea that would enable me to work as a visual artist and make ends meet. The theoretical study aimed at ascertaining the mechanism behind decision made during this solo design process, in which I had a double role as both the designer and the customer. To attain this knowledge I specified my research questions as follows. What type of decision were made during the design process? Which factors impacted those decisions? How was the role division between the artist and the designer structured? This was a qualitative case study. Data of the study consisted of a diary that I wrote during the design process. I decodes the diary picking out twenty-four decisions and their sixteen qualities. After this, I used the type method to analyse the data. I constructed four ideal types of decisions based on their qualities utilizing literature and the basic knowledge of the study field as the knowledge basis for my interpretation. Those four ideal types of decisions were design-methodology-based process decisions, knowledge-based content decisions, feeling-based decisions, and communication decisions. Well established designerly practises were the typical grounds for the decisions of the fist type. Second type decisions were guided by user research and other backround survey. Feeling-based decisions derived from feelings that manifested during the design process. Communication decisions were influenced by ponderings concerning visual style and the madiatory qualities of the message. Roles between the artist and the designer were established so that the artist assumed the role of a customer and the role of the designer was then to analyze the customer's need and code them into design drivers. When valuating ideas and making decisions, the design drivers were then used as valuation tools by the designer.