“Jokainen paikka on omalla tavallaan kodikas”: Murmanskilaisten nuorten paikkakokemuksia tutkimassa taidekasvatuksen keinoin
Hänninen, Heidi (2017)
Hänninen, Heidi
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706151213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706151213
Tiivistelmä
Tutkielma on taideperustainen toimintatutkimus, joka toteutettiin osana Barents Ideal Cities-projektia
kansainvälisessä Pan Barentz-hankkeessa. Projektissa tarkasteltiin Arktisten kaupunkien arkkitehtuuria,
elinkeinoja ja identiteettiä nykytaiteen keinoin. Tutkielman tavoitteena on ollut tarkastella Murmanskin
kaupunkia Venäjällä paikallisen taidekoulun oppilaiden näkökulmasta ja selvittää heidän
paikkamieltymyksiään ja niiden perusteluita.
Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sijoittuu osaksi yhteisöllistä taidekasvatusta sekä paikan ja
paikkakokemusten tutkimusta, jonka teoreettinen tausta löytyy fenomenologisesta
ympäristöestetiikasta, kokemusten tutkimuksesta ja ympäristöpsykologiasta. Tutkimukseni liittyy
Lapin Yliopiston ympäristö- ja yhteisötaiteellisten toimintatutkimusten ja taidekasvatushankkeiden
jatkumoon, joissa etsitään tilaa aktiiviselle toimijuudelle ja sen myötä tapahtuvalle yksilö- ja
yhteisötason voimaantumiselle.
Tutkimusaineisto on kerätty Venäjällä Murmansk Motion-kaupunkitaidetyöpajassa
paikkakokemushakuisen taidetoiminnan avulla. Aineiston muodostavat työpajassa stop motiontekniikalla
ryhmätyöskentelynä toteutetut animaatiot ja osallistujien kyselylomakevastaukset. Aineiston
triangulaatiota tukevat videotaltioinnit, nauhoitetut ryhmäkeskustelut sekä omat muistiinpanot. Taide
toimii tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä, aineistona ja interventiona, joka mahdollistaa tietoa
tuovan muutoksen.
Tutkimustulosteni perusteella näyttää siltä, että kaikenlainen fyysisesti paikan päällä tapahtunut
taidetoiminta voi muuttaa kokemusta paikasta merkittävästi ja onnistuessaan myös positiivisemmaksi.
Tutkimustulokset ja tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen yhteen sovittamalla olen laatinut mallin,
jonka mukaan paikka ja sen kokeminen jakautuvat sosiaaliseen, fyysiseen ja tunnelmalliseen
ulottuvuuteen, joihin vaikuttaa myös rakennettu ympäristö ja arkkitehtuuri. Tutkimustulosteni pohjalta
esittämäni teorian mukaisesti paikan sosiaalinen ulottuvuus asettaa reunaehdot paikan kokemukselle:
mikäli paikkaan ei sosiokonstruktiivisista syistä ole mahdollisuutta päästä, rajoittaa se paikan
kokemusta ja kokemisen mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti.
Tutkimukseni tulokset ovat linjassa aiempien paikan ja paikkakokemuksen tutkimusten kanssa, jotka
näkevät sekä paikan että paikan kokemisen ennen kaikkea sosiaalisena, kulttuurisena ja toiminnallisena
kokonaisuutena, joka on lisäksi jatkuvassa muutoksessa. This study is a qualitative research and it's situated among community-based art education as well as
study of place and place experience. The theoretical background is in the field of phenomenological
environmental aesthetics, study of experiences, and environmental psychology. My study continues the
tradition of community and environmental art-based action research and art education ventures
implemented and organized by University of Lapland with the aim of making space for both individual
and communal agency and empowerment.
Research material was collected in Russia at the Murmansk Motion-cityart workshop through art
activities focused on place experiences. The material consists of animations made in groups by using
stop motion-technique, and participants' answers to questionnaires. The triangulation is supported by
video recordings, recorded group conversations, and my observations. In this study the art is both the
method for collecting research material, the research material itself, as well as intervention which
enables the change.
The results of my study show that all kinds of physical art activities that happen at the place can change
the experience of the place significantly and when successfully implemented, can affect the experience
positively. By combining the results of the study and the theoretical frame of reference I have
constructed a model in which the place and the place experience are divided into social, physical, and
atmospheric dimensions, and are also affected by the built environment and architecture. According to
my theory, the social dimension of the place sets the framework for the place experience: if the access
to the place itself is impossible because of social constructive reasons, it will limit the place experience
and the chances for experiencing it comprehensively.
The results of this study are similar to the prior research of place and place experience that recognize
both the place and experiencing it above all as social, cultural, and functional entirety, which is
continually changing.
kansainvälisessä Pan Barentz-hankkeessa. Projektissa tarkasteltiin Arktisten kaupunkien arkkitehtuuria,
elinkeinoja ja identiteettiä nykytaiteen keinoin. Tutkielman tavoitteena on ollut tarkastella Murmanskin
kaupunkia Venäjällä paikallisen taidekoulun oppilaiden näkökulmasta ja selvittää heidän
paikkamieltymyksiään ja niiden perusteluita.
Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sijoittuu osaksi yhteisöllistä taidekasvatusta sekä paikan ja
paikkakokemusten tutkimusta, jonka teoreettinen tausta löytyy fenomenologisesta
ympäristöestetiikasta, kokemusten tutkimuksesta ja ympäristöpsykologiasta. Tutkimukseni liittyy
Lapin Yliopiston ympäristö- ja yhteisötaiteellisten toimintatutkimusten ja taidekasvatushankkeiden
jatkumoon, joissa etsitään tilaa aktiiviselle toimijuudelle ja sen myötä tapahtuvalle yksilö- ja
yhteisötason voimaantumiselle.
Tutkimusaineisto on kerätty Venäjällä Murmansk Motion-kaupunkitaidetyöpajassa
paikkakokemushakuisen taidetoiminnan avulla. Aineiston muodostavat työpajassa stop motiontekniikalla
ryhmätyöskentelynä toteutetut animaatiot ja osallistujien kyselylomakevastaukset. Aineiston
triangulaatiota tukevat videotaltioinnit, nauhoitetut ryhmäkeskustelut sekä omat muistiinpanot. Taide
toimii tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä, aineistona ja interventiona, joka mahdollistaa tietoa
tuovan muutoksen.
Tutkimustulosteni perusteella näyttää siltä, että kaikenlainen fyysisesti paikan päällä tapahtunut
taidetoiminta voi muuttaa kokemusta paikasta merkittävästi ja onnistuessaan myös positiivisemmaksi.
Tutkimustulokset ja tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen yhteen sovittamalla olen laatinut mallin,
jonka mukaan paikka ja sen kokeminen jakautuvat sosiaaliseen, fyysiseen ja tunnelmalliseen
ulottuvuuteen, joihin vaikuttaa myös rakennettu ympäristö ja arkkitehtuuri. Tutkimustulosteni pohjalta
esittämäni teorian mukaisesti paikan sosiaalinen ulottuvuus asettaa reunaehdot paikan kokemukselle:
mikäli paikkaan ei sosiokonstruktiivisista syistä ole mahdollisuutta päästä, rajoittaa se paikan
kokemusta ja kokemisen mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti.
Tutkimukseni tulokset ovat linjassa aiempien paikan ja paikkakokemuksen tutkimusten kanssa, jotka
näkevät sekä paikan että paikan kokemisen ennen kaikkea sosiaalisena, kulttuurisena ja toiminnallisena
kokonaisuutena, joka on lisäksi jatkuvassa muutoksessa.
study of place and place experience. The theoretical background is in the field of phenomenological
environmental aesthetics, study of experiences, and environmental psychology. My study continues the
tradition of community and environmental art-based action research and art education ventures
implemented and organized by University of Lapland with the aim of making space for both individual
and communal agency and empowerment.
Research material was collected in Russia at the Murmansk Motion-cityart workshop through art
activities focused on place experiences. The material consists of animations made in groups by using
stop motion-technique, and participants' answers to questionnaires. The triangulation is supported by
video recordings, recorded group conversations, and my observations. In this study the art is both the
method for collecting research material, the research material itself, as well as intervention which
enables the change.
The results of my study show that all kinds of physical art activities that happen at the place can change
the experience of the place significantly and when successfully implemented, can affect the experience
positively. By combining the results of the study and the theoretical frame of reference I have
constructed a model in which the place and the place experience are divided into social, physical, and
atmospheric dimensions, and are also affected by the built environment and architecture. According to
my theory, the social dimension of the place sets the framework for the place experience: if the access
to the place itself is impossible because of social constructive reasons, it will limit the place experience
and the chances for experiencing it comprehensively.
The results of this study are similar to the prior research of place and place experience that recognize
both the place and experiencing it above all as social, cultural, and functional entirety, which is
continually changing.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4573]