Deliberatiivisuus ja sen arvot uusimuotoisessa paikallisdemokratiassa : puheenjohtajien näkemykset deliberaation toteutumisesta Rovaniemen aluelautakunnissa

Abstract

Länsimaissa 1900–luvulla tapahtunut käänne liberaalista demokratiasta deliberatiiviseen demokratiaan on haastanut myös suomalaisen kunnallishallinon kehittämään vaihtoehtoisia toimintatapoja paikallisdemokratian järjestämiseen. Huomiota on kiinnitetty etenkin asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen ja julkisen päätöksenteon siirtämiseen sinne, missä sen konkreettiset vaikutukset parhaiten näkyvät eli kyläalueille.

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu tieteellisessä tutkimuksessa aiemmin taka-alalle jääneitä, deliberatiivisissa demokratiateorioissa esiintyviä arvoja, joita on tulkittu Rovaniemen aluelautakuntien julkisessa päätöksenteossa. Aluelautakuntamalli on osa kaupungin laajempaa organisaatiouudistusta, jonka tarkoituksena on lisätä aluelautakunnille oman alueensa palvelutarjonnan suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvää vastuusta asteittain. Tavoitteena oli luoda parempi ymmärrys arvojen merkityksestä vuorovaikutuksellisessa päätöksenteossa sekä tuottaa uutta tietoa aluelautakuntatoiminnan kehittämisen ja asukkaiden osallistamisen tueksi. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena ja aineiston keruu tapahtui haastattelemalla neljää aluelautakunnan puheenjohtajaa. Empiirinen aineisto on analysoitu laadullisen aineiston sisällönanalyysin perinteitä seuraten.

Deliberatiivisten arvojen toteutuminen aluelautakuntien päätöksenteossa onnistuu pitkälti asukkaiden oman aktiivisuuden ja sosiaaliseen vuorovaikutuksen kautta, mutta myös puheenjohtajan kyvykkyydellä on vaikutusta päätöksenteon onnistumiseen. Arvot koettiin toimintaa ohjaavina sekä päätöksentekoa oikeuttavina. Aluelautakuntien koettiin onnistuneen päätöksenteossa hyvin. Toiminnalle toivottiin jatkoa myös kokeilujakson jälkeen.

Tutkimus ei pyri analysoimaan, miten teorioista havaitut deliberatiiviset arvot ilmenevät empiirisestä aineistosta. Kyse on pikemminkin tutkijan omasta, arvoihin ilmenemiseen liittyvästä tulkinnasta sekä näiden tulkintojen saattamisesta keskusteluun teorioiden kanssa.