Tyyli kuvituskuvassa: Mistä ja miten rakentuu kuvituskuvan tyyli?
Karvonen, Tuomas (2017)
Karvonen, Tuomas
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706161222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706161222
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään tyylin käsitettä kuvituskuvan kontekstissa.
Tyyli on käsitteenä usein käytetty, mutta kuitenkin huonosti
ymmärretty. Tutkielman tarkoituksena on pyrkiä paremmin
ymmärtämään sekä käsitettä itseään, että sitä miten se ilmenee
yksittäisessä kuvituskuvassa.
Aluksi tyylin käsitettä pohditaan lähdeaineiston avulla, jonka
jälkeen muodostetaan analyysimalli kuvituskuvan tyylianalyysiä
varten. Tarkastelen tutkielmassa Clive Ashwinin, Leonard B. Meyerin
ja Scott McCloudin lähestymistapoja tyyliin. Näiden pohjalta
toteuttamani analyysimalli toimii apuvälineenä tutkielman varsinaisessa
analyysivaiheessa, jossa analysoin kuusitoista kuvaa
valitsemastani aineistosta pyrkien löytämään niistä tyylin kannalta
tärkeitä piirteitä.
Tyylin käsitteen ymmärtämisen lisäksi tutkimusprosessi valaisi
tyylin toimintaa yksittäisen kuvituskuvan kohdalla. Tyylin
käsitteestä voidaan erottaa erilaisia laajuusasteita riippuen siitä
puhutaanko yksittäisestä kuvasta, tietyn taiteilijan tuotannosta,
vai laajemmista tyylisuuntauksista. Laajuusasteesta riippumatta
tyylillisten piirteiden keskeisimmäksi määrittäväksi tekijäksi paljastui
toistuvuus. Tietyn työn, töiden tai tyylisuuntauksien sisällä
toistuvat tyylilliset piirteet määrittävät lopulta aina jonkin tyylillisen
kokonaisuuden. Yksittäisen kuvituskuvan kohdalla tyylin
kannalta olennaisimmiksi asioiksi muodostuivat kuvituksen toteutukseen
käytetyt välineet, niiden käyttötapa sekä kuvituksessa
esitettyjen asioiden esitystapa. Piirteet kuten kuvan sisältö tai
sommittelu nähtiin edellisiä vähemmän tärkeinä osina yksittäisen
kuvan tyyliä, koska nämä eivät täyttäneet toistuvuuden vaatimusta
yhtä hyvin. In this study I will take a look at the concept of style as it relates to
illustration. Style is an often used but nevertheless poorly understood
concept in the visual arts. The main purpose of this study
is to better understand the concept of style as it relates to a singular
illustrative image.
Firstly, I will take a look at how style has been treated in my reference
material, after which I attempt to create an analytical model
for the analysis of a singular illustrative image. I make use of
the existing models and thoughts of Clive Ashwin, Leonard B. Meyer
and Scott McCloud. I apply the analytical model I created in the
analysis of 16 illustrative images selected from my source material
in an attempt to find stylistically relevant features in the chosen
images.
The results of the study showed how different stylistic features
vary in importance depending on whether one is looking at a singular
work, a body of work or larger stylistic trends. Irrespective
of the scope of the work, the most important defining feature of
style proved to be replication. The recurring features within a single
work or a body of work always define the style of that work. In
the case of a singular illustration the tools and materials as well
as the way in which the content of the image was represented
were stylistically the most important defining features. Things
like composition and subject matter were considered to be stylistically
less relevant in the context of a singular illustration because
these types of features are more readily replicated in the context
of a body of work rather than a single image.
Tyyli on käsitteenä usein käytetty, mutta kuitenkin huonosti
ymmärretty. Tutkielman tarkoituksena on pyrkiä paremmin
ymmärtämään sekä käsitettä itseään, että sitä miten se ilmenee
yksittäisessä kuvituskuvassa.
Aluksi tyylin käsitettä pohditaan lähdeaineiston avulla, jonka
jälkeen muodostetaan analyysimalli kuvituskuvan tyylianalyysiä
varten. Tarkastelen tutkielmassa Clive Ashwinin, Leonard B. Meyerin
ja Scott McCloudin lähestymistapoja tyyliin. Näiden pohjalta
toteuttamani analyysimalli toimii apuvälineenä tutkielman varsinaisessa
analyysivaiheessa, jossa analysoin kuusitoista kuvaa
valitsemastani aineistosta pyrkien löytämään niistä tyylin kannalta
tärkeitä piirteitä.
Tyylin käsitteen ymmärtämisen lisäksi tutkimusprosessi valaisi
tyylin toimintaa yksittäisen kuvituskuvan kohdalla. Tyylin
käsitteestä voidaan erottaa erilaisia laajuusasteita riippuen siitä
puhutaanko yksittäisestä kuvasta, tietyn taiteilijan tuotannosta,
vai laajemmista tyylisuuntauksista. Laajuusasteesta riippumatta
tyylillisten piirteiden keskeisimmäksi määrittäväksi tekijäksi paljastui
toistuvuus. Tietyn työn, töiden tai tyylisuuntauksien sisällä
toistuvat tyylilliset piirteet määrittävät lopulta aina jonkin tyylillisen
kokonaisuuden. Yksittäisen kuvituskuvan kohdalla tyylin
kannalta olennaisimmiksi asioiksi muodostuivat kuvituksen toteutukseen
käytetyt välineet, niiden käyttötapa sekä kuvituksessa
esitettyjen asioiden esitystapa. Piirteet kuten kuvan sisältö tai
sommittelu nähtiin edellisiä vähemmän tärkeinä osina yksittäisen
kuvan tyyliä, koska nämä eivät täyttäneet toistuvuuden vaatimusta
yhtä hyvin.
illustration. Style is an often used but nevertheless poorly understood
concept in the visual arts. The main purpose of this study
is to better understand the concept of style as it relates to a singular
illustrative image.
Firstly, I will take a look at how style has been treated in my reference
material, after which I attempt to create an analytical model
for the analysis of a singular illustrative image. I make use of
the existing models and thoughts of Clive Ashwin, Leonard B. Meyer
and Scott McCloud. I apply the analytical model I created in the
analysis of 16 illustrative images selected from my source material
in an attempt to find stylistically relevant features in the chosen
images.
The results of the study showed how different stylistic features
vary in importance depending on whether one is looking at a singular
work, a body of work or larger stylistic trends. Irrespective
of the scope of the work, the most important defining feature of
style proved to be replication. The recurring features within a single
work or a body of work always define the style of that work. In
the case of a singular illustration the tools and materials as well
as the way in which the content of the image was represented
were stylistically the most important defining features. Things
like composition and subject matter were considered to be stylistically
less relevant in the context of a singular illustration because
these types of features are more readily replicated in the context
of a body of work rather than a single image.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4458]