Tyyli kuvituskuvassa: Mistä ja miten rakentuu kuvituskuvan tyyli?

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään tyylin käsitettä kuvituskuvan kontekstissa. Tyyli on käsitteenä usein käytetty, mutta kuitenkin huonosti ymmärretty. Tutkielman tarkoituksena on pyrkiä paremmin ymmärtämään sekä käsitettä itseään, että sitä miten se ilmenee yksittäisessä kuvituskuvassa. Aluksi tyylin käsitettä pohditaan lähdeaineiston avulla, jonka jälkeen muodostetaan analyysimalli kuvituskuvan tyylianalyysiä varten. Tarkastelen tutkielmassa Clive Ashwinin, Leonard B. Meyerin ja Scott McCloudin lähestymistapoja tyyliin. Näiden pohjalta toteuttamani analyysimalli toimii apuvälineenä tutkielman varsinaisessa analyysivaiheessa, jossa analysoin kuusitoista kuvaa valitsemastani aineistosta pyrkien löytämään niistä tyylin kannalta tärkeitä piirteitä. Tyylin käsitteen ymmärtämisen lisäksi tutkimusprosessi valaisi tyylin toimintaa yksittäisen kuvituskuvan kohdalla. Tyylin käsitteestä voidaan erottaa erilaisia laajuusasteita riippuen siitä puhutaanko yksittäisestä kuvasta, tietyn taiteilijan tuotannosta, vai laajemmista tyylisuuntauksista. Laajuusasteesta riippumatta tyylillisten piirteiden keskeisimmäksi määrittäväksi tekijäksi paljastui toistuvuus. Tietyn työn, töiden tai tyylisuuntauksien sisällä toistuvat tyylilliset piirteet määrittävät lopulta aina jonkin tyylillisen kokonaisuuden. Yksittäisen kuvituskuvan kohdalla tyylin kannalta olennaisimmiksi asioiksi muodostuivat kuvituksen toteutukseen käytetyt välineet, niiden käyttötapa sekä kuvituksessa esitettyjen asioiden esitystapa. Piirteet kuten kuvan sisältö tai sommittelu nähtiin edellisiä vähemmän tärkeinä osina yksittäisen kuvan tyyliä, koska nämä eivät täyttäneet toistuvuuden vaatimusta yhtä hyvin.

In this study I will take a look at the concept of style as it relates to illustration. Style is an often used but nevertheless poorly understood concept in the visual arts. The main purpose of this study is to better understand the concept of style as it relates to a singular illustrative image. Firstly, I will take a look at how style has been treated in my reference material, after which I attempt to create an analytical model for the analysis of a singular illustrative image. I make use of the existing models and thoughts of Clive Ashwin, Leonard B. Meyer and Scott McCloud. I apply the analytical model I created in the analysis of 16 illustrative images selected from my source material in an attempt to find stylistically relevant features in the chosen images. The results of the study showed how different stylistic features vary in importance depending on whether one is looking at a singular work, a body of work or larger stylistic trends. Irrespective of the scope of the work, the most important defining feature of style proved to be replication. The recurring features within a single work or a body of work always define the style of that work. In the case of a singular illustration the tools and materials as well as the way in which the content of the image was represented were stylistically the most important defining features. Things like composition and subject matter were considered to be stylistically less relevant in the context of a singular illustration because these types of features are more readily replicated in the context of a body of work rather than a single image.