8.-luokkalaisten tyttöjen seksuaalikäyttäytyminen ja seksuaaliterveystietämys

Abstract

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia 8.-luokkalaisten tyttöjen seksuaalikäyttäytymistä ja seksuaaliterveystietämystä. Tutkin, eroaako seksuaaliterveystietämys seksuaalikäyttäytymisen perusteella erilaisilla tytöillä ja minkälaisiin asioihin 8.- luokkalaisten tyttöjen seksuaalikäyttäytyminen on sidoksissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys oli ekologinen systeemiteoria. Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämää aineistoa Kouluterveyskyselyä vuodelta 2013. Aineisto koostui 24 341 vastaajasta, jotka edustivat koko Suomen 8.-luokkalaisia tyttöjä. Tutkimusaineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja menetelminä käytettiin ryhmittelyanalyysia, ristiintaulukointia, faktorianalyysia ja boxplot-kuvaa. Tutkimuksessa pohdittiin myös tutkimuksen tekemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tutkimuksessa on viisi seksuaalikäyttäytymiseltään eroavaa ryhmää, jotka on löydetty ryhmittelyanalyysimenetelmää käyttäen. Ryhmät ovat: parisuhteen opettelijat, seksittömät seurustelijat, aikuismaisesti seurustelevat, pumpulit ja riskiryhmä. Ristiintaulukoinnin avulla kuvattiin ryhmien kokemuksia elämän eri osa-alueilta, jotka koskettavat nuoren seksuaaliterveystietämystä, lähiverkostoja ja niiden välisiä suhteita. Boxplot-kuvalla kuvattiin ryhmien päihdemyönteisyyttä. Seksuaaliterveystietämys oli kaikista vahvin riskiryhmällä ja heikoin pumpuleilla. Kaiken kaikkiaan 8.-luokkalaisten tyttöjen seksuaaliterveystietämyksessä oli puutteita. Seksuaalikäyttäytymisessä yhdynnänkokemukset olivat yhteydessä suurempaan riskikäyttäytymiseen elämässä. Riskiryhmällä tulokset olivat jokaisessa osa-alueessa heikommat ja kaikista vahvimmat tulokset olivat pumpuleilla. Suurin osa 8.-luokkalaisista tytöistä oli seksuaalisesti kokemattomia. 8.- luokkalaisista tytöistä suurin osa kuului pumpulit -ryhmään.