Huonokuuloisen nuoren aikuisen osallisuus omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten huonokuuloiset nuoret aikuiset kokivat osallisuutensa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin sekä kuinka kuulovammaisuus vaikutti näihin päätöksiin. Teoreettinen viitekehys rakentui lapsuuden, nuoruuden ja vammaisuuden käsitteiden avaamisesta sekä osallisuuden määrittelemisestä kaikista näistä näkökulmista. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Teemahaastattelumenetelmän avulla haastateltiin kahdeksaa 20–23-vuotiasta huonokuuloista. Analyysi toteutettiin teemoittelumenetelmän kautta. Huonokuuloiset nuoret aikuiset kokivat osallisuutensa omaan elämäänsä olleen ja olevan hyvä. Kuulovamman merkitys on tiedostettu, mutta se ei ole ollut rajoitus, vaan enemmän haaste. Osallisuuden edistäjiä ovat lapsuuden ja nuoruuden aikana olleet vanhemmat ja ylipäänsä aikuiset. Apuvälineet nähtiin osin osallisuutta auttavana ja osin estävänä tekijänä. Toimiessaan ja mahdollisimman huomaamattomina ne ovat avuksi, mutta esimerkiksi rikkinäisinä estävät osallisuutta. Palveluiden näkökulmasta nuoret aikuiset ovat itse aktiivisia, mutta kokevat niiden saamisen olevan hankalaa. Kuntoutusohjaus lähes päättyy täysi-ikäisyyden myötä. Esteettömyys ja yhdenvertaisuus eivät tutkimuksen mukaan vielä toteudu. Julkisten tilojen apuvälineet eivät aina toimi ja tietämättömyyttä kuulovammaisuutta kohtaan on edelleen. Ennakkoluulot ja asenteet ovat yksi suurimmista osallisuuden estäjistä. Tärkeänä tuloksena tutkimuksessa on nuorten aikuisten kokemus oman identiteettinsä muodostumisesta vertaistuen avulla. Kahdeksasta haastateltavasta seitsemän koki identiteettinsä olevan huonokuuloinen ja yksi kuuleva. Identiteettiin on vaikuttanut perhe, mutta tärkeimpänä vaikuttimena haastateltavani pitivät vertaisten tapaamisia. Merkityksellinen kuuluminen johonkin, etenkin nuoruusvuosina, on tärkeää. Se antaa pohjaa identiteetin lisäksi itsetunnolle ja antaa mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi erilaisiin järjestötoimiin. Tutkimuksessa osallisuus nähdään selkeästi kokemuksellisena, jolloin se on kuin jana, jonka varrella voi olla eri määriä osallisuutta. Haastattelemani nuoret aikuiset kokivat osallisuuteensa vaikuttaneen kaikki eletty elämä ja koetut kokemukset, myös ne huonot.