Pesäpallosta politiikkaan – Tahko Pihkala ja urheilevat kurinalaistetut ruumiit

Abstract

Tutkielman aiheena on 1900-luvun yhden Suomen merkittävimmän urheiluvaikuttajan Lauri ”Tahko” Pihkalan käsitys urheilusta. Tutkielman tavoitteena on rakentaa ymmärrystä siitä, millainen on Pihkalan käsitys urheilusta sekä tuoda esiin hänen käsityksensä urheilun lähtökohdista, tehtävistä ja tavoitteista. Pihkalan urheilukäsitystä tutkitaan Michel Foucault’n teorian näkökulmasta. Tutkielman lähtökohtana on tutkia ihmisen kehollisen olemassaolon välineellistämistä Foucault’n vallan analyysin kautta. Foucault’n teorian avulla analysoin sitä, miten ajattomiksi ja historiattomiksi ajatellut käsitykset ovat osa nykyaikaista yhteiskunnallista vallankäyttöä. Tarkoituksena on osoittaa, että Pihkalan käsitys urheilusta vaistoihin perustuvana ja luonnollisena ihmisen osana, muodostaa normin ihmisyydestä ja ihmisen velvollisuudesta urheilla ja olla kansakunnalle hyödyllinen kansalainen. Tutkielmassa tarkastellaan 1900-luvun alun suomalaista urheilua sekä sen yhteiskunnallista ja poliittista asemaa. Lisäksi tutkielmassa käsitellään Suomen valtiollisen urheiluorganisaation muodostumista 1900-luvun alussa, jolloin Pihkala itse toimi aktiivisimmillaan urheiluvaikuttajana. 1900-luvun alku oli Suomelle murroksen aikaa, urheilu otettiin osaksi kansakunnan rakentamista, niin sotilaallisena kuin kasvatuksellisena voimana. Urheilusta tuli osa kansallista sosialisaatiota Suomen kansakunnan rakentamisprosessissa 1800-luvun lopulla sekä nuoren kansakunnan itsenäistyttyä 1900-luvun alussa. Ajateltiin, että urheilun kautta voidaan kansakunnalle kasvattaa vahvoja, sivistyneitä ja terveitä kansalaisia. Vallan analyysin näkökulmasta tulkitsen, että Pihkalan käsitys urheilusta muodostaa normin vahvasta ja miehisestä urheilevasta kansalaisesta.