Kuntarakennelain 9 §:n mukainen yhdistymissopimus — Sopimusoikeudellinen sitovuus ja luottamuksensuoja

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia kuntarakennelain 9 §:n mukaisen yhdistymissopimuksen sitovuutta, sitovuuden syntyä ja sen oikeusvaikutuksia. Tutkielma on lainopillinen ja siinä tarkastellaan myös pragmaattisesti kuntien solmimien yhdistymissopimusten sisältöä sekä sopimusten sisältöä koskevaa oikeuskäytäntöä. Tutkielman aiheen paikallisesta luonteesta johtuen lähdemateriaali koostuu pääasiallisesti kotimaisesta lainsäädännöstä, lain esitöistä sekä oikeuskäytännöstä. Kunnille on turvattu perustuslailla oikeus päättää paikallisista asioistaan itsenäisesti. Kuntien itsehallintoon kuuluu muun muassa oikeus päättää kuntien yhdistymisestä. Kuntaliitoksessa liittyvät kunnat kuitenkin luopuvat itsehallinnollisesta oikeudestaan liittyessään osaksi uutta kuntaa. Vaarana onkin, että uuden kunnan intresseissä ei ole huolehtia esimerkiksi liittyvien kuntien syrjäseutujen asioista. Tämän välttämiseksi laissa on säädetty kuntien välisestä yhdistymissopimuksesta, jonka avulla kunnilla on mahdollisuus sopia muodostettavaa kuntaa koskevista asioista. Yhdistymissopimusten oikeudellinen sitovuus on kuitenkin tulkinnanvaraista. Tutkielma rakentuu siten, että johdannon jälkeen luodaan katsaus yhdistymissopimuksen taustalla vaikuttavan oikeusnormiston kehitykseen. Tarkoituksena on korostaa normistossa tapahtuneiden muutosten positiivista vaikutusta oikeudelliselle sitovuudelle. Kappaleen lopussa käydään läpi yhdistymissopimuksia koskevaa oikeuskäytäntöä. Kriittisen analyysin jälkeen välitilinpäätöksessä todetaan, että yhdistymissopimuksille tulisi asettaa vaatimus oikeudellisesta sitovuudesta. Tutkielmassa esitetyn perusteella sopimuksen sitovuus muodostuu kuitenkin viime kädessä sopimusasiakirjan tarkoituksella. Kolmannessa kappaleessa havainnoidaan yhdistymissopimuksen erityispiirteistä johtuvia rajoituksia sopimuksen tarkoituksen selvittämiselle. Yhdistymissopimuksen sitovuus muodostuu pääsääntöisesti sopimusmateriaalin arvioinnin perusteella, jolloin merkittävin painoarvo on sopimuslausekkeiden sanamuodolla. Tutkielman neljännessä kappaleessa arvioidaan luottamuksensuojaperiaatteen vaikutusta sopimuksen sitovuudelle yhdistymissopimuksen piiriin kuuluvien henkilöiden oikeusturvan kannalta. Arvioinnin perusteella luottamuksensuojaperiaate suojaa henkilöitä kuntien yhdistymissopimuksen vastaisilta päätöksiltä. Tutkielman loppupäätelmänä on se, että sopimus sitoo yhdistyvien kuntien valtuustoa ja sopimuksen vastaiset päätökset ovat kuntarakennelain vastaisina laittomia. Oikeudellinen sitovuus turvaa yhdistyvien kuntien asukkaiden luottamusta julkisen vallan käyttöön ja parantaa kuntien mahdollisuuksia sitoutua kuntaliitokseen.