Uusi eurooppalainen yhteiskuntasopimus : retorinen diskurssianalyysi EU-johtajien suunnitelmasta yhteisvaluutta euron kehittämiseksi
Pinola, Matti (2017)
Pinola, Matti
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706281269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706281269
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee EU-johtajien käyttämää retoriikkaa yhteisvaluutta eurosta ja sen kehittämiseksi esitetyistä suunnitelmista. Aineistonani olevaa Euroopan komission kertomusta Talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi analysoin retorisen diskurssianalyysin avulla.
Haluan tutkielmassani selvittää, millaista retoriikkaa EU-johtajat käyttävät puhuessaan yhteisvaluutta eurosta. Lisäksi haluan löytää vastauksia siihen, millaista yhteisöä EU-johtajat retorisesti rakentavat Eurooppaan.
Pyrin osoittamaan tutkielmassani, että eurooppalaista yhteiskuntaa kehitetään euron avulla ja euroalue edellä. Esitän myös aiempiin tutkimuksiin pohjaten, että Euroopan integraation narratiivi sodan välttämisestä on muuttunut yhä enemmän talouden narratiiviksi, mikä liittyy osaltaan politiikan taloudellistumiseen.
Osoitan tutkielmassani, että yhteisvaluutta euro kehitettiin poliittiseksi hankkeeksi, ja että se toimii sellaisena yhä nykyään. Euroa kehittämällä luodaan Eurooppaan yhä tiiviimpää yhteiskuntaa, ja euro asettaa jäsenmailleen painetta lisätä lähentymistään niin talouden kuin politiikan osa-alueilla. Tätä tiiviimpää yhteiskuntaa kutsun tutkielmassani uudeksi eurooppalaiseksi yhteiskuntasopimukseksi.
Liitän tutkielmassani yhteiskuntakehityksen klassisten yhteiskuntasopimusteorioiden
(Hobbes, Locke, Rousseau) kontekstiin, ja osoitan että EU:ta kehitetään kuten kansallisvaltioita. Kohdistan tätä kehitystä kohtaan kritiikkiä Joseph de Maistren konservatismin kautta. EU-johtajien poliittisen kielenkäytön tutkiminen on tärkeää, jotta tiedämme millaisella retoriikalla yhteisvaluuttaa ja sen politiikkaa johdetaan. Jos euroa ja sen kriisiä ei tutkittaisi, poliittisista instituutioista johtajineen voisi tulla itsestäänselvyyksiä, koska niiden toiminta saisi jatkua vuodesta toiseen samanlaisena eikä heillä olisi pelkoa toimintansa seurauksista.
Haluan tutkielmassani selvittää, millaista retoriikkaa EU-johtajat käyttävät puhuessaan yhteisvaluutta eurosta. Lisäksi haluan löytää vastauksia siihen, millaista yhteisöä EU-johtajat retorisesti rakentavat Eurooppaan.
Pyrin osoittamaan tutkielmassani, että eurooppalaista yhteiskuntaa kehitetään euron avulla ja euroalue edellä. Esitän myös aiempiin tutkimuksiin pohjaten, että Euroopan integraation narratiivi sodan välttämisestä on muuttunut yhä enemmän talouden narratiiviksi, mikä liittyy osaltaan politiikan taloudellistumiseen.
Osoitan tutkielmassani, että yhteisvaluutta euro kehitettiin poliittiseksi hankkeeksi, ja että se toimii sellaisena yhä nykyään. Euroa kehittämällä luodaan Eurooppaan yhä tiiviimpää yhteiskuntaa, ja euro asettaa jäsenmailleen painetta lisätä lähentymistään niin talouden kuin politiikan osa-alueilla. Tätä tiiviimpää yhteiskuntaa kutsun tutkielmassani uudeksi eurooppalaiseksi yhteiskuntasopimukseksi.
Liitän tutkielmassani yhteiskuntakehityksen klassisten yhteiskuntasopimusteorioiden
(Hobbes, Locke, Rousseau) kontekstiin, ja osoitan että EU:ta kehitetään kuten kansallisvaltioita. Kohdistan tätä kehitystä kohtaan kritiikkiä Joseph de Maistren konservatismin kautta. EU-johtajien poliittisen kielenkäytön tutkiminen on tärkeää, jotta tiedämme millaisella retoriikalla yhteisvaluuttaa ja sen politiikkaa johdetaan. Jos euroa ja sen kriisiä ei tutkittaisi, poliittisista instituutioista johtajineen voisi tulla itsestäänselvyyksiä, koska niiden toiminta saisi jatkua vuodesta toiseen samanlaisena eikä heillä olisi pelkoa toimintansa seurauksista.
Kokoelmat
- Pro gradut [4086]