Viranomaisyhteistyö lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittämisessä

Abstract

Lapseen kohdistuvan rikosepäilyn tullessa esille käynnistyvät eri viranomaisten selvitysprosessit. Selvitysprosessi on jaettavissa kolmeen: lastensuojeluun, esitutkintaan ja terveydenhuollon tekemiin tutkimuksiin. Tutkielmani keskittyy näiden kolmen toimijan väliseen viranomaisyhteistyöhön. Tutkielmassani selvitän, millainen selvitysprosessi on nykyisin ja millaisia haasteita tai ongelmia siinä on lapsen edun kannalta. Tutkielmani lopussa esittelen lastenasiaintaloa, joka olisi yksi tapa kehittää viranomaisten yhteistyötä. Tutkimusmenetelmäni on oikeusdogmaattinen. Yksi selvitysprosessin suurimmista haasteista on tiedon kulku viranomaisten välillä. Tiedon kulkua koskeva lainsäädäntö on hajanainen, mikä vaikeuttaa tiedon kulkua viranomaiselta toiselle. Tiedon kulussa on otettava huomioon myös salassapitosäännökset. Lapsesta kertovat tiedot ovat useilta osin salassa pidettäviä tietoja, jolloin niiden kulkemiseen viranomaiselta toiselle tarvitaan siihen oikeuttavat säännökset. Vaikeasti tulkittavat salassapitosäännökset hidastavat ja vaikeuttavat selvitysprosessia. Tietojen luovutus on kuitenkin perusteltua lapsen suojelemiseksi. Tiedon kulku on tehokkaan viranomaisyhteistyön edellytys. Toinen selvitysprosessin haasteista on lapsen osallistumisoikeuden turvaaminen. Lapsella on muun muassa lastensuojelulain nojalla oikeus osallistua oman asiansa käsittelyyn ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Usein lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä epäiltynä on lapsen vanhempi tai muu läheinen, mikä aiheuttaa eturistiriidan lapsen ja huoltajan välille. Tällöin lapsen eduista tulee huolehtia määräämällä hänelle edunvalvoja. Käsittelen tutkielmassani tarkemmin edunvalvojan määräämistä lapselle lastensuojelulain 22 §:n ja esitutkintalain 4 luvun 8 §:n nojalla. Lastenasiaintalo-mallin on toivottu parantavan viranomaisyhteistyötä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittämisessä. Suomessa oli käynnissä LASTA-hanke Varsi-nais-Suomessa vuosina 2014-2016. Lastenasiaintalomallissa tietojen luovuttamiseen liittyvät ongelmat pystyttiin ratkaisemaan ja lapsen etu otettiin paremmin huomioon koko prosessin ajan. Selvitysprosessi vaatii viranomaisten yhteistyötä, jotta lapsen etu voidaan ottaa huomioon koko prosessin ajan.