Tyttö, poika vai jotain muuta? : intersukupuolisten ja transsukupuolisten oikeus sukupuoli-identiteettinsä mukaiseen sukupuoleen Suomessa
Kuoksa, Mirka-Tuulia (2017)
Kuoksa, Mirka-Tuulia
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706301281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201706301281
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää mahdollistaako Suomen lainsäädäntö inter- ja transsukupuolisten oikeuden sukupuoli-identiteettinsä mukaiseen sukupuoleen. Tutkimus selvittää loukkaako väestötietojärjestelmän kaksisukupuolijakoisuus näiden kahden sukupuolivähemmistön perus- ja ihmis-oikeuksia. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta käsin tarkastellaan myös inter-ja transsukupuolisten lääketieteelliseen sukupuolenkorjaustoimenpiteisiin liittyvää lainsäädäntöä sekä käytäntöjen eroavaisuuksia. Tutkimustehtävänä oli tarkastella nykyisen inter- ja transsukupuolisten oikeusasemaa koskevan lainsäädäntöä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta sekä lainsäädännön kehittämismahdollisuuksia de lege ferenda. Perus- ja ihmisoikeuksien osalta tutkielmassa keskitytään aiheeseen läheisimmin liittyvien oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden, ihmisarvon, yksityiselämänsuojan sekä koskemattomuuden toteutumisen tarkasteluun.
Suomen lainsäädäntö on suurelta osin sukupuolineutraalia, mutta poikkeuksen tästä muodostaa Suomen väestötietojärjestelmä, joka mahdollistaa ainoastaan kahden sukupuolen, naisen tai miehen, rekisteröimisen järjestelmään. Väestötietojärjestelmään rekisteröity sukupuoli ilmenee Suomessa myös jokaiselle myönnettävästä henkilötunnuksesta. Väestötietojärjestelmä on siis kaksisukupuolijakoinen, mikä ei ota huomioon sukupuolen moninaisuutta. Tutkielmassa pohditaan väestötietojärjestelmän kaksisukupuolijakoisuutta perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Oikeuden primäärilähteiden niukkuus on vaikeuttanut tutkielman aineiston keruuta. Primäärilähteiden lisäksi tutkielman aineistona on käytetty eri viranomaisten antamia lausuntoja, sekä muiden maiden sukupuolivähemmistöjen asemaa koskevaa lainsäädäntöä. Aiheeseen liittyvää aikaisempaa oikeudellista tutkimusta on hyvin vähän, joten tutkielmassa on hyödynnetty muiden akateemisten alojen, kuten yhteiskuntatieteiden aiheeseen liittyvää tutkimusta.
Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että Suomen lainsäädäntö ei huomioi riittävällä tavalla inter- ja transsukupuolisten perus- ja ihmisoikeuksia, ja näin ollen näiden sukupuolivähemmistöjen oikeus sukupuoli-identiteettinsä mukaiseen sukupuoleen ei toteudu Suomessa riittävällä tavalla.
Suomen lainsäädäntö on suurelta osin sukupuolineutraalia, mutta poikkeuksen tästä muodostaa Suomen väestötietojärjestelmä, joka mahdollistaa ainoastaan kahden sukupuolen, naisen tai miehen, rekisteröimisen järjestelmään. Väestötietojärjestelmään rekisteröity sukupuoli ilmenee Suomessa myös jokaiselle myönnettävästä henkilötunnuksesta. Väestötietojärjestelmä on siis kaksisukupuolijakoinen, mikä ei ota huomioon sukupuolen moninaisuutta. Tutkielmassa pohditaan väestötietojärjestelmän kaksisukupuolijakoisuutta perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Oikeuden primäärilähteiden niukkuus on vaikeuttanut tutkielman aineiston keruuta. Primäärilähteiden lisäksi tutkielman aineistona on käytetty eri viranomaisten antamia lausuntoja, sekä muiden maiden sukupuolivähemmistöjen asemaa koskevaa lainsäädäntöä. Aiheeseen liittyvää aikaisempaa oikeudellista tutkimusta on hyvin vähän, joten tutkielmassa on hyödynnetty muiden akateemisten alojen, kuten yhteiskuntatieteiden aiheeseen liittyvää tutkimusta.
Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että Suomen lainsäädäntö ei huomioi riittävällä tavalla inter- ja transsukupuolisten perus- ja ihmisoikeuksia, ja näin ollen näiden sukupuolivähemmistöjen oikeus sukupuoli-identiteettinsä mukaiseen sukupuoleen ei toteudu Suomessa riittävällä tavalla.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4510]