Peilejä ja poseerauksia – ammatillisen elämäkertatarinan ja muotokuvan dialogin mahdollisuudet ja haasteet

Abstract

Käytän tutkielmassani nykyvalokuvataiteen ja kuvataidekasvatuksen kenttiä itsen ja toisen kohtaamisen paikkana. Tutkin, miten tarinan ja muotokuvan dialogi voi olla tukemassa kuva-taideopettajan ammatillista minäkuvaa ja sen tiedostamista. Kerään dialogisen muotokuva-työskentelyn kautta samalla työkaluja omaan taidekasvattajuuteeni. Tutkimukseni teoreettisia lähtökohtia ovat dialogisuus, kohtaaminen ja läsnäolo taiteen kei-noin, Jacques Lacanin peilivaiheteoria, narratiivisuus, ammatillisen minuuden rakentuminen sosiaalisesti ja persoonallisesti sekä suomalaisen nykytaiteen ja taidekasvatuksen kentän aja-tus yksilön tavoittamisesta ja tiedon rakentamisesta keskustelun kautta. Minuuden tarkaste-luun kytkeytyy myös digitalisaation ja sosiaalisen median mukanaan tuomien haasteiden pohdinta. Tutkimusmenetelmäni on a/r/tografia, joka on kuvataidekasvatuksen taideperustaisen tutki-muksen muoto. Tutkimukseni koostuu kuvataidekasvattajien muotokuvista, jotka on tehty heidän kirjoittamiensa ammatillisten elämäkertatarinoiden pohjalta. Tarinat toimivat tutki-musaineistona, jonka analysointiin olen käyttänyt narratiivista analyysia. Muotokuvia on edelleen jatkettu kuvataideopettajilta saatujen reflektiivisten palautteiden perusteella. Olen kuvannut myös itseäni kuvataidekasvattajana tutkimuksen alussa ja lopussa nähdäkseni tutki-musprosessin vaikutuksen omaan taidekasvattajuuteeni. A/r/tografisen tutkimusmetodin myötä syntyi muotokuvien lisäksi valokuvia ja runotekstejä. Ne muodostavat yhdessä muo-tokuvien kanssa kuvakirjan, joka kuvaa a/r/tografista tutkimista visuaalisena ja tekstuaali-sena kokonaisuutena. Taiteellinen osio, kuvakirja Peilejä ja poseerauksia oli esillä Rovanie-mellä Lapin yliopiston HUB -itsenäisen työskentelyn tilassa sekä sähköisenä bloginäytte-lynä. Tutkimustulokseni on, että tarinan ja muotokuvan dialogi voi toimia ammatillisen identitee-tin tukemisessa työkaluna ja kasvattaa tiedostamaan omaa ammatillista minuutta yhteistyössä toisen kanssa. Sen kautta voidaan myös oppia erilaisuuden arvostusta ja hyväksyntää sekä tiedostaa oman toiminnan konventioita. Dialogissa keskeisiksi piirteiksi nousivat kohtaami-sen ja läsnäolon tärkeys. Silloin omien ajatusmallien tiedostaminen asettuu keskiöön, ja toi-sen näkökulman esiintulo voi käynnistää omassa minuuden käsittelyssä uusia prosesseja. Haasteena on ihmisten erilaisuus ja ihmisten erilaiset elämänvaiheet, jotka voivat aiheuttaa toisen ihmisen väärinluentaa. Samalla se on mahdollisuus: erilaisuuden kohtaamisen myötä oma ajattelu voidaan kyseenalaistaa, ja se voi rikastua.

In my master´s thesis, I employ the fields of art education and contemporary photography as a place for encountering my professional self and that of other art teachers. The research fo-cuses on how dialogue between story and portrait can support the professional self-image an art teacher and the awareness of it. Moreover, through this dialogical portrait process, I col-lect tools for being a better art teacher. The theoretical starting points for this research are dialogue, encounters and presence through art, Jacques Lacan´s mirror stage theory, narrativity, social and personal develop-ment of professional self, and the idea of Finnish contemporary art and art education in reaching the individual and building knowledge through discussion. Also, examining the self is linked to questions of digitalization and the challenges of social media. My research method is a/r/tography, a form of arts-based research in art education. The re-search consists of portraits of art educators based on their professional biographical narra-tives. Stories work as research material, for which I have used narrative analysis. I have con-tinued the portraits after reflective feedback from the teachers. To see the effect of the re-search process to me as an art teacher, I have also photographed myself as an art teacher at the beginning and the completion of the study. In addition to portraits, the a/r/tographic re-search method created photographs and poems. Together with the portraits, they form a pic-ture book describing this a/r/tographical study as a visual and textual entity. The artistic sec-tion, the picture book Peilejä ja poseerauksia (Mirrors and poses) was on display in the HUB independent workplace at the University of Lapland in Rovaniemi and, also, as an electronic blog exhibition. My research result is that a dialogue between story and portrait can serve as a tool to support professional identity and to increase awareness of the professional self in co-operation with another. It also enables you to learn appreciation and acceptance of diversity and to recog-nize conventions of your own thinking. In the dialogue, the importance of encounters and presence increased. In consequence, the consciousness of one´s own pattern of thought is brought to the centre, and the appearance of other point of views can trigger new processes in one´s own professional self-image. The challenge is the diversity and the different lifestages of people which can cause misinterpretations. At the same time, it is a possibility: through encountering difference, your own thinking can be questioned and enriched.