Suomalainen kotouttamispolitiikka ja maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen poliittiseen järjestelmään
Vesterinen, IIda (2017)
Vesterinen, IIda
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201709291326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201709291326
Tiivistelmä
Tutkimuksen aihe on suomalainen kotouttamispolitiikka ja maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda käsitys maahan-muuttajien kokemuksista suomalaisesta kotouttamispolitiikasta ja tutkia sitä, miten hyvin maahanmuuttajat kotoutuvat suomalaiseen poliittiseen järjestelmään.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu maahanmuuttopolitiikan, kotouttamisen ja kotoutumisen sekä osallistumisen ympärille. Osallistumisen tarkastelu tapahtuu kolmen näkökulman – poliittiseen järjestelmään kotoutumisen, vaaliosallistumisen sekä järjestötoiminnan vaikutuksen – kautta. Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluna keväällä 2017. Haastattelujen analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysillä.
Maahanmuuttajat kokivat suomalaisen kotouttamispolitiikan yleisellä tasolla hyvänä ja maahanmuuttajaa tukevana. Tietyissä asioissa olisi kuitenkin kaivattu enemmän yksilöä huomioivia toimenpiteitä, minkä johdosta suomalainen normaalipalveluperiaate voidaan kyseenalais-taa. Etenkin tutkintojen tunnustamiseen ja työelämään pääsyä toivottiin helpotettavan. Monet kotouttamispolitiikkaan liittyvät asiat palautuivat lopulta kuulumisen tunteeseen.
Maahanmuuttajien poliittiseen järjestelmään kotoutumista tarkasteltiin Marco Martiniellon luoman neliportaisen mallin kautta. Malli tarjoaa selkeän lähtökohdan tarkastelulle, mutta mallin toteutuminen kronologisesti ja täydellisesti kyseenalaistetaan. Selvää kuitenkin oli, että mallin eri tasot liittyvät keskeisesti poliittiseen järjestelmään kotoutumiseen.
Suomalainen kotouttamispolitiikka kaipaa käytännön tasolla yhtäläistämistä, ja hyvien paikallisten käytänteiden jakamista. Järjestöjen rooli kotoutumisen edistämisessä on suuri etenkin paikallistasolla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu maahanmuuttopolitiikan, kotouttamisen ja kotoutumisen sekä osallistumisen ympärille. Osallistumisen tarkastelu tapahtuu kolmen näkökulman – poliittiseen järjestelmään kotoutumisen, vaaliosallistumisen sekä järjestötoiminnan vaikutuksen – kautta. Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluna keväällä 2017. Haastattelujen analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysillä.
Maahanmuuttajat kokivat suomalaisen kotouttamispolitiikan yleisellä tasolla hyvänä ja maahanmuuttajaa tukevana. Tietyissä asioissa olisi kuitenkin kaivattu enemmän yksilöä huomioivia toimenpiteitä, minkä johdosta suomalainen normaalipalveluperiaate voidaan kyseenalais-taa. Etenkin tutkintojen tunnustamiseen ja työelämään pääsyä toivottiin helpotettavan. Monet kotouttamispolitiikkaan liittyvät asiat palautuivat lopulta kuulumisen tunteeseen.
Maahanmuuttajien poliittiseen järjestelmään kotoutumista tarkasteltiin Marco Martiniellon luoman neliportaisen mallin kautta. Malli tarjoaa selkeän lähtökohdan tarkastelulle, mutta mallin toteutuminen kronologisesti ja täydellisesti kyseenalaistetaan. Selvää kuitenkin oli, että mallin eri tasot liittyvät keskeisesti poliittiseen järjestelmään kotoutumiseen.
Suomalainen kotouttamispolitiikka kaipaa käytännön tasolla yhtäläistämistä, ja hyvien paikallisten käytänteiden jakamista. Järjestöjen rooli kotoutumisen edistämisessä on suuri etenkin paikallistasolla.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4506]