Sosiaalisuutta vai sosiaalisia taitoja : miten arvioimme ympärillämme olevia ihmisiä
Pulska, Jenni (2017)
Pulska, Jenni
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201710041329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201710041329
Tiivistelmä
Harva ihminen on toisensa kaltainen. Olemme jo syntymässä saaneet ainutlaatuisia piirteitä, jotka erottavat meidät toisistamme. Kasvaessamme meistä tulee yhä ainutlaatuisempia, sillä ympäristö vaikuttaa kaikkiin meihin eri tavoin. Jokainen ihminen on yksilö. Meitä ei kuitenkaan suoraan opeteta kohtaamaan tätä erilaisuutta, vaikka juuri erilaisuuden ymmärtämättömyydestä johtuvat monet arkipäivän konfliktit ihmisten välillä. Ymmärrys itsestä ja muista parantaisi sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan toisten ihmisten kanssa toimeen tulemiseen.
Tutkimuksessa selvitettiin 10–11-vuotiaiden oppilaiden suhtautumista erilaisten ihmisten käyttäytymistyyleihin. Käyttäytymistyyleillä viitataan temperamenttipiirteisiin, joiden katsotaan olevan ihmisen persoonallisuuden perusta. Oppilaat arvioivat temperamenttipiirteiden mukaisia esimerkkikuvausten henkilöitä tutkimukseen kehitetyllä tehtävämuotoisella lomakkeella. Lisäksi oppilaat valitsivat itseensä sopivia temperamenttipiirteiden mukaisia väitteitä. Tutkimukseen osallistui 18 neljännen luokan oppilasta.
Olennaisimpana seikkana aineistosta nousi esille se, että sosiaalisuutta arvostetaan muita käyttäytymistyylejä enemmän. Sosiaalisuuteen liitettiin vastauksissa muita enemmän positiivisia piirteitä. Vastaajista huomattava osa oli myös katsonut itsensä korkeasti sosiaaliseksi, mikä selittyy todennäköisesti vastaajien nuorella iällä, jolloin ollaan paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa, sekä sillä, että sosiaalisuutta arvostetaan yleisesti. Sitä siis nähdään mielellään myös itsessä. Sosiaalisuuteen liitettiin vastauksissa myös sosiaalisiin taitoihin viittaavia piirteitä, vaikkakaan korkeasti sosiaalinen ihminen ei välttämättä ole sosiaalisesti taitava. Tämä voi johtua siitä, että sosiaalisuutta ja sosiaalisia taitoja ei ymmärretä oikein. Analyysitulokset tukivat myös pitkälti aikaisemmissa temperamenttitutkimuksissa esille tulleita seikkoja: ujous ja sosiaalisuus eivät ole toistensa vastakohdat, toisin kuin arkielämässä usein ajatellaan, ja oma temperamentti vaikuttaa käsityksiin muista ihmisistä.
Tutkimuksessa selvitettiin 10–11-vuotiaiden oppilaiden suhtautumista erilaisten ihmisten käyttäytymistyyleihin. Käyttäytymistyyleillä viitataan temperamenttipiirteisiin, joiden katsotaan olevan ihmisen persoonallisuuden perusta. Oppilaat arvioivat temperamenttipiirteiden mukaisia esimerkkikuvausten henkilöitä tutkimukseen kehitetyllä tehtävämuotoisella lomakkeella. Lisäksi oppilaat valitsivat itseensä sopivia temperamenttipiirteiden mukaisia väitteitä. Tutkimukseen osallistui 18 neljännen luokan oppilasta.
Olennaisimpana seikkana aineistosta nousi esille se, että sosiaalisuutta arvostetaan muita käyttäytymistyylejä enemmän. Sosiaalisuuteen liitettiin vastauksissa muita enemmän positiivisia piirteitä. Vastaajista huomattava osa oli myös katsonut itsensä korkeasti sosiaaliseksi, mikä selittyy todennäköisesti vastaajien nuorella iällä, jolloin ollaan paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa, sekä sillä, että sosiaalisuutta arvostetaan yleisesti. Sitä siis nähdään mielellään myös itsessä. Sosiaalisuuteen liitettiin vastauksissa myös sosiaalisiin taitoihin viittaavia piirteitä, vaikkakaan korkeasti sosiaalinen ihminen ei välttämättä ole sosiaalisesti taitava. Tämä voi johtua siitä, että sosiaalisuutta ja sosiaalisia taitoja ei ymmärretä oikein. Analyysitulokset tukivat myös pitkälti aikaisemmissa temperamenttitutkimuksissa esille tulleita seikkoja: ujous ja sosiaalisuus eivät ole toistensa vastakohdat, toisin kuin arkielämässä usein ajatellaan, ja oma temperamentti vaikuttaa käsityksiin muista ihmisistä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]