Malminetsintä maanomistajan näkökulmasta
Nikkinen, Jouko (2017)
Nikkinen, Jouko
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201710131340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201710131340
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Kaivoslain (621/2011) mukaista malminetsintää maanomistajan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esiin kokonaiskuva maanomistajan asemasta malminetsinnässä jokamiehenoikeuksien nojalla sekä kaivoslain mukaisella malminetsintäluvalla. Selvitän mitä maanomistajan on omaisuudensuojasta riippumatta siedettävä jokamiehenoikeuksien tai kaivoslain mukaisen toiminnan edetessä.
Työssä käytetty tutkimusmetodi on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Sen tehtäväksi on perinteisesti määritelty oikeussääntöjen sisällön selvittäminen ja oikeussäännösten systematisointi. Työssäni tuon esiin voimassa olevan oikeuden tämän hetkisen sisällön.
Tutkimuksessa on huomioitu kaivoslain kiinteä yhteys varallisuusoikeuteen ja omaisuudensuojan kautta perusoikeuksiin sekä pakkolunastukseen.
Kaivosoikeus on ilmaisuna monimerkityksinen. Osaltaan se tarkoittaa oikeusalaa ja kaivoslain lakitekstissä oikeuden haltijan oikeusasemaa. Kaivoslain pitkäaikaisesta perinteestä johtuu, että oikeus kaivoskivennäisten hyödyntämiseen ei kuulu samalla tavalla omaisuudensuojaa nauttivan oikeusaseman piiriin, vaan oikeus perustuu kaivoslaissa täsmällisesti säädettyihin maanomistuksesta riippumattomiin edellytyksiin. Kaivoslain mukainen toiminta katsotaan usein olevan yleisen edun mukaista, jolloin yksityisen etu väistyy. Kaivoslain mukaan maanomistajalla on oikeus korvaukseen, mutta tällä ei kuitenkaan ole kielto-oikeutta, jonka myötä hänellä olisi mahdollisuus estää malminetsinnän sekä kaivostoiminnan aloittaminen omistamallaan maalla. Perusoikeusjärjestelmä asetti kaivoslaille sitovan oikeudellisen kehyksen, jonka sisällä erilaiset ympäristöstä, ihmisestä ja taloudesta johtuvat ristikkäiset intressit on sovitettava yhteen. Kaivoslakia säädettäessä on huomioitu yleisten ja yksityisten etujen turvaamisessa myös kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset kuin yksityisen haitankärsijän oikeusasema ja toiminnan vaikutukset ympäristöön sekä maankäytön ja luonnonvarojen säästävä käyttö.
Kaivoslaki huomioi maanomistajan omaisuudensuojan, mutta mahdollistaa kaivoslain mukaiset luvat, niiden edellytysten täyttyessä. Malminetsintä katsotaan verrattain lyhytaikaiseksi, rajatulle alueelle suuntautuvaksi toiminnaksi, joka rajoittaa vain vähäisesti omistajan käyttöoikeutta. Maanomistajan on tämä hyväksyttävä ja siedettävä.
Työssä käytetty tutkimusmetodi on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Sen tehtäväksi on perinteisesti määritelty oikeussääntöjen sisällön selvittäminen ja oikeussäännösten systematisointi. Työssäni tuon esiin voimassa olevan oikeuden tämän hetkisen sisällön.
Tutkimuksessa on huomioitu kaivoslain kiinteä yhteys varallisuusoikeuteen ja omaisuudensuojan kautta perusoikeuksiin sekä pakkolunastukseen.
Kaivosoikeus on ilmaisuna monimerkityksinen. Osaltaan se tarkoittaa oikeusalaa ja kaivoslain lakitekstissä oikeuden haltijan oikeusasemaa. Kaivoslain pitkäaikaisesta perinteestä johtuu, että oikeus kaivoskivennäisten hyödyntämiseen ei kuulu samalla tavalla omaisuudensuojaa nauttivan oikeusaseman piiriin, vaan oikeus perustuu kaivoslaissa täsmällisesti säädettyihin maanomistuksesta riippumattomiin edellytyksiin. Kaivoslain mukainen toiminta katsotaan usein olevan yleisen edun mukaista, jolloin yksityisen etu väistyy. Kaivoslain mukaan maanomistajalla on oikeus korvaukseen, mutta tällä ei kuitenkaan ole kielto-oikeutta, jonka myötä hänellä olisi mahdollisuus estää malminetsinnän sekä kaivostoiminnan aloittaminen omistamallaan maalla. Perusoikeusjärjestelmä asetti kaivoslaille sitovan oikeudellisen kehyksen, jonka sisällä erilaiset ympäristöstä, ihmisestä ja taloudesta johtuvat ristikkäiset intressit on sovitettava yhteen. Kaivoslakia säädettäessä on huomioitu yleisten ja yksityisten etujen turvaamisessa myös kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset kuin yksityisen haitankärsijän oikeusasema ja toiminnan vaikutukset ympäristöön sekä maankäytön ja luonnonvarojen säästävä käyttö.
Kaivoslaki huomioi maanomistajan omaisuudensuojan, mutta mahdollistaa kaivoslain mukaiset luvat, niiden edellytysten täyttyessä. Malminetsintä katsotaan verrattain lyhytaikaiseksi, rajatulle alueelle suuntautuvaksi toiminnaksi, joka rajoittaa vain vähäisesti omistajan käyttöoikeutta. Maanomistajan on tämä hyväksyttävä ja siedettävä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]