Työntekijöiden kokemuksia osallisuudesta sähköisten työvälineiden kehittämisessä sosiaalityössä

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia kokemuksia sosiaalialan työntekijöillä on osallisuudesta sähköisten työvälineiden kehittämiseen sosiaalityössä. Tavoitteena on löytää työntekijöiden kokemusten kautta löytää uusia näkökulmia avuksi kehittämiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa menetelminä ovat fenomenologinen tutkimus, fenomenologinen analyysi ja avoin haastattelu. Tutkimuksessa haastatellaan viittä julkisen alan sosiaali- ja perhepalvelujen sosiaalityöntekijää ja -ohjaajaa, joilla on kokemusta sähköisten työvälineiden käytöstä ja joista osalla on kokemusta myös sähköisten työvälineiden kehittämisestä sosiaalityössä.

Perustyössä ollessaan haastateltavat kertovat kokevansa muutosten tulevan työntekijöille ylhäältäpäin, jolloin osallisuuden kokemus jää vähäiseksi eikä osallisuus toteudu. Kehittämiseen osallistuvat haastateltavat kokevat puolestaan osallisuuden mahdollisuutena vaikuttaa ja kehittää yhdessä. Osallisuus on toiminnallista osallisuutta, joka ilmenee valtaisuutena ja toimijuutena sekä myös yhteisöllistä osallisuutta, jossa korostuu yhteisöön kuuluminen ja jäsenyys. Työn ohella kehittämiseen osallistuvien haastateltavien mukaan kehittämistä ei huomioida työajassa, mikä luo painetta asiakastyöstä selviytymiseen. Kehittämiseen osallistuvat työntekijät eivät koe sähköisten työvälineiden kehittämisen vaativan erityistä informaatioteknologista osaamista. Tärkeämmäksi koetaan sosiaalityön ja asiakkuuksien tunteminen. Haastateltavat kokevat useilla kanavilla työskentelyn voivan lisätä työn painetta. Kaikki haastateltavat kokevat kehittämisessä tärkeäksi asiakkaiden osallisuuden. Työntekijöiden osallisuutta sähköisten työvälineiden kehittämisessä voi tukea huomioimalla heidän positiivisia voimavarojaan kuten sosiaalityön tuntemusta, kiinnostusta kehittämiseen ja kokemusta kehittämisestä. Osallisuutta voi tukea myös huomioimalla kehittämiseen osallistuvan työntekijän kokemusta työn hallittavuudesta työajan käytön suhteen.

Jatkotutkimuksen aiheena kiinnostavaa olisi tutkia sosiaalialan työntekijöiden kertomuksia teknologiahistoriasta, minkä avulla voitaisiin saada näkökulmia valmiuksista ottaa käyttöön uusia sähköisiä työvälineitä. Työhyvinvoinnin kannalta olisi kiinnostavaa tutkia myös työntekijöiden informaatioergonomiseen työnsuojeluun liittyviä tarpeita sosiaalityössä.