Uudistetun sotilaskurinpitomenettelyn toteutuva laatu

Abstract

Sotilaskurinpitomenettely on erityinen summaarinen rikosprosessi, jonka tavoitteena on sotilaallisen kurin ja järjestyksen ylläpitäminen sotilasorganisaatiossa. Menettelyä sovelletaan rajattuun henkilöpiiriin ja siinä käsitellään pääasiassa yksinkertaisia ja vähäisiä rikkomuksia. Menettelyn keskeinen toimija on kurinpitoesimies, joka vastaa rikosepäilyn tutkinnasta, asian ratkaisemisesta, rangaistuksen määräämisestä ja usein myös seuraamuksen täytäntöönpanosta. Kurinpitomenettelyä soveltavat sotilasvirkamiehet sotilasorganisaation sisäisessä toimintaympäristössä, joskin kurinpitoseuraamus voidaan muutoksenhakumenettelyssä saattaa yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi. Tutkimuksessa käsitellään kurinpitoratkaisun muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja kurinpitomenettelyn laatua. Menettelyn kulkua ja eri toimijoiden osuutta siinä tarkastellaan lainsäädännön, viranomaisohjeistuksen ja oikeuskirjallisuuden valossa. Lähestymistapa on oikeusdogmaattinen. Kurinpitomenettelyn laatua puolestaan arvioidaan empiirisen oikeustutkimuksen menetelmin. Tutkimusta varten kerättiin 185 kurinpitotapauksen tapausaineisto. Tapausten asiakirja-aineistossa havaitut virheet luokiteltiin ja havaintoja analysointiin suhteessa menettelylle asetettuihin tavoitteisiin ja laadusta aiemmassa tutkimuksessa tehtyihin havaintoihin. Lisäksi aineistosta selvitettiin laadun vaihtelua ja menettelyn sisäisen kontrollin toimivuutta. Tutkimustuloksina todetaan kurinpitomenettelyn erityispiirteiden asettavan useita vaatimuksia sen soveltamiselle. Näin myös virheitä menettelyssä tapahtuu varsin paljon, joskin valtaosa niistä on merkitykseltään vähäisiä. Menettely on tunnustamiskeskeinen ja kurinpitoesimiehellä on useissa kohdin huomattava harkintavalta. Menettelyn sisäisessä kontrollissa laatuun pystytään vaikuttamaan, mutta kontrolli ei ole kattava ja se kohdistuu lähinnä teknisiin seikkoihin. Laadun kannalta ongelmallisinta on se, että toimijoiden on vaikea erottaa kurinpitomenettely sotilasorganisaation muusta toiminnasta ja hahmottaa rikosprosessin asettamat vaatimukset.